Minna Korpela-Koskinen ja Jukka Lehtinen: Moniammatillinen yhteistyö ja opiskelijahuolto opiskelijan tukemisessa

Saimme tämän aihekokonaisuuden käsittelemiseen kaksi oppimiskysymystä: Minkälaista on ja mitä sisältää moniammatillinen yhteistyö ja opiskelijahuolto opiskelijan ohjaamisessa? Miten HOPS/HOJKS toteutetaan ammatillisessa koulutuksessa? 

Ensimmäisen kysymyksen käsittelyssä lähteenä käytimme Liisa Rentolan (2013, 85-89) kirjoitusta ”Moniammatillinen yhteistyö ja opiskelijahuoltotyö opiskelijan tukena”, joka on myös tämän tekstiosuuden kirjallisena lähteenä. Oppitunnillamme oli iloksemme mukana myös erityisopetuksen asiantuntija Anu Raudasoja, joka omassa luento-osuudessaan perehdytti meitä erityisopetuksen lainsäädäntöön ja omalla tunnillamme auttoi meitä asiantuntemuksellaan vielä syventämään moniammatilliseen yhteistyöhön ja opiskelijahuoltoon liittyviä välillä vähän hankaliakin asioita.

Moniammatillinen yhteistyötä ja sen tehtäviä määrittelee niin lainsäädäntö (laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, terveydenhuoltolaki ja lastensuojelulaki) kuin ammatillisten perustutkintojen perusteet ja opetuksen järjestäjän opetussuunnitelmat. Moniammatillisen opiskelijahuollon tehtävissä pyritään ennaltaehkäisyyn, tukemiseen ja edistämiseen ja ne kohdistuvat oppimisen lisäksi fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.

Yksittäisen opiskelijan kohdalla moniammatillinen yhteistyö ja opiskelijahuollon toimenpiteet liittyvät yleensä koulun arjessa esiin tulevien asioiden käsittelyyn, toimenpiteiden sopimiseen ja niiden seurantaan. Taustalla on usein oppimisvaikeuksiin tai elämäntilanteeseen liittyvä opintojen vaikeutuminen tai keskeytyminen. Myös muissa erityisiä tukitoimia vaativissa tilanteissa saatetaan tarvita tätä yhteistyön muotoa.  Moniammatillinen yhteistyö tapahtuu perinteisesti koulun sisällä opiskelijahuoltoryhmässä tai koulun hyvinvointiryhmässä, jossa asiaa on käsittelemässä sekä koulun sisäisen että ulkopuolisen (sosiaali- ja terveystoimi) verkoston asiantuntemus. Näiden ryhmien kokoonpanot vaihtelevat koulukohtaisesti ja riippuvat myös käsiteltävästä asiasta. Opiskelijahuollon edustajien lisäksi paikalla ovat opettaja ja oppilas sekä vanhemmat tai huoltaja(t), jos kyseessä on alle 18-vuotias oppilas.

Ammatillisella opettajalla on keskeinen rooli erityisen tuen tarpeen tunnistamisessa ja asian eteenpäin viennissä. Opettaja kohtaa ensimmäisenä hankaluudet ja oppimisvaikeudet sekä havaitsee myös poissaolot. Opettaja myös tarvitsee yksittäistä opiskelijaa koskevaa erityiseen tukeen liittyvää tietoa, joka on opetuksen kannalta keskeistä, jotta hän osaa suunnitella ja toteuttaa opetusta oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. 

Moniammatillisen yhteistyön tarkoituksena on aina ajaa opiskelijan etua ja opiskelijan kuuleminen on keskeistä. Tukitoimenpiteet perustuvat opiskelijan osaamiseen ja hänen vahvoille puolilleen sekä itsetuntoa tukeville kokemuksille.

Toisena oppimiskysymyksenämme oli miten HOPS ja HOJKS toteutetaan ammatillisessa koulutuksessa. Lähteenä tämän osion käsittelyssä käytimme OPH:n Web sivuja.

Ammatillisten perustutkintojen suorittamista varten jokaiselle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelijasuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko opiskelun ajan. Opettaja ja opiskelija tekevät yhteistyötä opetussuunnitelman tavoitteiden ja opiskelijan omien tavoitteiden yhteensovittamiseksi.

HOPS toimii opiskelijan kehityssuunnitelmana, joka tukee itsearviointia ja urasuunnittelua. HOPSiin kuuluu myös työssäoppimissuunnitelma ja nuorilla opiskelijoilla ammattiosaamisen näyttösuunnitelma. HOPS laaditaan koulutuksen alkuvaiheessa ja sitä tarkistetaan opintojen kuluessa. Opiskelija ja opettaja allekirjoittavat opiskelusuunnitelman.

Ryhmänohjaaja (opettaja) seuraa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä jaksoittain. Jos opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellusti, ryhmänohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelun ja kirjaa mahdolliset tarkennetut suunnitelmat.

Ammatillisen erityisopetuksen jokaiselle opiskelijalle laadittavasta HOJKS-asiakirja. HOJKS on henkilökohtainen opintojen järjestämistä koskeva suunnitelma. Lähtökohtaisesti kuka tahansa voi olla Hojksattava elämän tilanteesta riippuen ja syitä miksi opiskelija on Hojksattava voi olla monia mm. (erityiset oppimisvaikeudet kuten luki-, hahmotusvaikeudet, matemaattiset vaikeudet tai muut opiskelun vaikeudet kuten erilaiset kriisit elämässä, mielenterveys ongelmat sekä fyysiset vammat) .

HOJKS-asiakirjasta tulee ilmetä tutkinnon suorittajalle suunnitellut ja toteutuneet erityiset tukipalvelut, ohjaus ja tarvittavat erityisjärjestelyt sekä erityisopetuksen peruste. HOJKS:n tarkoitus on varmistaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opiskelumahdollisuudet. HOJKS laaditaan ja sen toteutumista seurataan sekä arvioidaan säännöllisesti. Mahdolliset muutostarpeet huomioidaan, ne kirjataan, opiskeluohjelmaa muutetaan ja ne huomioidaan opintojen toteutuksessa.

Lähteet:

Rentola L., Moniammatillinen yhteistyö ja opiskelijahuoltotyö opiskelijan tukena, julkaisussa Raudasoja A. (toim.), Erityisen hyvää ohjausta ja opetusta, Hämeen ammattikorkeakoulu, 2013, 85-89.

OPH, Selvitys ammatillisesta erityisopetuksesta 2012

Oph.fi

Hyria.fi