Ihminen on oppinut kävelemään kahdella jalalla, hän on
oppinut puhumaan ja olemaan sosiaalinen, hän keksi pyörän jne. Me haluamme
oppia jos meille annetaan siihen mahdollisuus. Mielestäni edellinen on hyvä
lähtökohta oppimisen ohjaamiseen.
Oppimisen ohjaamisen tarkoitus on saattaa yksilöt ja ryhmä
sellaiseen tilanteeseen, että oppiminen yksilönä ja oppiminen ryhmässä on
mahdollista. Tähän tarvitaan kykyä tunnistaa erilaiset ihmiset, osata yhdistää
erilaisia ihmisten ominaisuuksia ja persoonia toimivaksi ja itse ajatteleviksi
yksilöiksi, jotka osaavat hyödyntää toistensa osaamista ja vahvuuksia, sekä
saadakseen kokonaisvaltaista oppimista yksilönä ja ryhmänä.
Kumuloituva ryhmä
Ensin luodaan kiinnostus aiheeseen, viritetään oppijat
oppimaan aihetta, sitten annetaan heille aihe/ tehtävä, sekä aikaa ja sopiva
ympäristö oppia. Alussa asiaa oppivat parit, sitten neljän hengen ryhmässä jne.
ja loppujen lopuksi koko ryhmässä. Puhutaan kumuloituvasta oppimisesta.
Tällaisessa menetelmässä oppimisen prosessi kohdistuu yksilöstä ryhmään ja
ryhmästä kaikkien oppimiseen.
Kun tiedon kumuloituminen on valmis, voidaan puhua
syväoppimisesta, jossa opiskelija on itse oivaltanut ja oppinut.
Kumuloitumisessa opettajan rooli on olla ohjaajana, tilanteen tasalla olevana,
suunnan näyttäjänä, innostajana, kannustajana.
Kun itse tekee, oppii ja oivaltaa samaan aikaa ja sitä
syvempää oppiminen on. Mitä paremmin, liian vähäisiksi jäävät lähiopetuspäivät
käytetään hyväksi / suunnitellaan, sitä paremmin oppijat oppivat. Lähipäivän
suunnitteluun ja menetelmiin kannattaa panostaa! Lopullinen oppiminen tulee
vasta kuukausien tai vuosien kuluessa.
Oppimista voi ja kannattaakin testata. Se on kuin opitun
kertaamista, mikä taas antaa opettajalle tiedon oppimisen tasosta.
Matti Keinonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti