Elokuussa juuri ennen koulun
alkua meillä oli veso-päivän aiheena yksilölliset opintopolut. Päivän
tarkoituksena oli kertoa opiskelijan jatkossa valitsema oma opintopolun kulku
koulutuksen eri vaiheissa. Polkuja olisi kuusi: hitaampaan tahtiin etenevät, erityisen
tuen, kahden tutkinnon, yritysyhteistyönpolku, nopeapolku ja muut opintopolut
kaikki eri vaihtoehtoehdot miten edetä opiskelussa yksilöllisesti.
Aikaisemmin opettajaopinnoissa
meidän ryhmällä oli aiheena projektioppiminen ja sen sovellutukset. Oppimiseen
liittyen aloin pohtia voisiko kyseinen oppimistapa soveltua yksilölliseen
opintopolkuun eri vaiheissa opintoja.
Opettajan rooli korostuu oppimisen ohjaajana
ja tavoitteiden selkeyttäjänä.
Myös opintojen seuranta yksilötasolla
vaatii opettajalta kokonaisuuden hallintaa ja vuorovaikutustaitoja kun keskustelu oppilaan kanssa etenee.
Se miten opettaja osaa käyttää
erilaisia pedagogisia malleja vaikuttaa oppilaan motivoitumiseen opiskeluun ja
tavoitteisiin.
Tietyin välein tapahtuvat
välikeskustelut ongelmien ratkaisemiseksi voisi vahvistaa oppilaan omaa
itsetuntoa sekä itseluottamusta opintopolulla edetessä.
Opettajan tehtävänä
projektioppimisessa on luoda motivoiva ja kannustava oppimisympäristö. Jossa
oppilaan oma ajattelu ja vastuun hallinta kehittyy.
Projektioppiminen soveltuu
ongelmalähtöisen oppimiseen jossa opettajan rooli on enemmänkin
vuorovaikutteinen. Opettaja on oppimisen organisoija ja tiedon välittäjänä
oppilaalle.
Opettajien valmiuksia käyttää
projektioppimista voivat vaihdella oppilaitoksittain. Se aiheuttaa
projektioppimisen käytölle rajoituksia oppimismallina.
Uusien oppimisen mallien hallintaa
ja oppilaan ohjaamisen malleja tulee harkita jatkossa. Niin että löytyisi
toimivat toimintamallit oppimisen tueksi tulevaisuudessa.
Lähde Eteläpelto,A & Rasku-
Puttonen,H 1999.Projetioppimisen haasteet ja mahdollisuudet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti