Oppimisen ohjaaminen - Tomi-Pekka Liias

 Oppimisen ohjaamista voisin lähestyä AVEKKI-koulutuksen kautta. AVEKKI-koulutus on suunniteltu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja sen tarkoitus on perehdyttää opiskelija uhkatilanteen ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Tämän lisäksi harjoitellaan niitä tilanteita, joissa työntekijä joutuu kohtaamaan väkivaltaa. Käytännössä tämä tarkoittaa iskujen torjuntoja, irroittautumisia ja karkuun pääsemistä.

Haasteena on harjoitella erilaisia liikkeitä lyhyessä ajassa, niin että ne jäävät ainakin jollain tavalla mieleen. Käytännössähän harjoitteet ovat vain hyvin lyhyt perehdytys ja ikään kuin maistiaisen antamisen kyseiseen toimintatapamalliin. AVEKKI-koulutuksessa iso osa on eettisillä arvoilla ja hoidollisilla periaatteilla. Näkisin että tämä eettinen kasvu ja arvopohjan rakentaminen on hyvin olennainen osa oppimisprosessia. Käymme läpi käytännön tilanteita jotka nousevat opiskelijoiden omasta kokemusmaailmasta. Opiskelijat tuovat oman osaamisensa ja ammattitaitonsa ja tietysti myös ne haasteet, joita yhdessä käsitellään ja pohditaan.

Opettaja pyrkii nostamaan siis käytännön haastavia tilanteita yhteiseen käsittelyyn ja prosessointiin. Jokainen opiskelija tuo oman ammattitaitonsa ja kokemusmaailmansa opetustilanteeseen ja yhdessä pyritään löytämään ratkaisuja haastaviin tilanteisiin. Tämä koetaan yleensä mielekkäänä. Kuitenkin opiskelijoilla on vuosien työkokemus, josta varmasti löytyy erilaisia ratkaisumalleja ja runsaasti erilaisia teemoja pohdittavaksi. Esimerkkinä voisi sanoa vaikka hälytyslaitteiden käyttö. Näistä on erilaisia kokemuksia jo siihenkin liittyen että mihin hälytyslaite hälyttää. Toinen iso teema, joka nousee esiin on tiedottaminen eli käytännössä esimerkiksi turvallisuusasiakirjojen saatavuus ja perehdyttäminen turvallisuusasioihin. Monesti eri työyhteisöistä tulevat opiskelijat löytävät ihan uusia ratkaisumalleja oman työyhteisön ongelmiin.

http://portal.savonia.fi/pdf/julkaisutoiminta/AVEKKI-toimintatapamalli_Oppilaan_kasikirja.pdf

Toinen näkökulma oppimisen ohjaamiseen on dialogisuus tai kuten terapeuttisessa maailmassa kutsutaan, motivoiva viitekehys. Tämä tarkoittaa opiskelijan kohtaamista tasavertaisena ja myös ehkä voisi jopa sanoa oppimiskumppanina. Yhdessä opiskelijan kanssa muodostetaan yhteinen todellisuus niin, että opiskelija kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Terapiamaailmassa puhutaan terapeuttisesta allianssista.

Opettaja voi olla opiskelijan kanssa yhdessä kulkija, motivaattori ja sparraaja. Yhdessä opiskelijan kanssa luodaan tavoitteet niin että myös opiskelija ne voi hyväksyä. Oppimisen ohjaaminen vaatii opettajalta hyviä vuorovaikutustaitoja ja tätä tietysti oletetusti edellytetään myös opiskelijalta. Mikäli opiskelijan tarkoitus on integroitua työelämään, olisi hänen pystyttävä asianmukaiseen vuorovaikutukseen työssään. Opiskelija perehtyy siihen mitä on hyvä viestintä, mistä laadukas viestintä muodostuu ja miten toimia vuorovaikutuksessa työelämässä.

Opettaja pyrkii tukemaan opiskelijan omaa kehittymistä niin että hän on tarvittaessa tukemassa opiskelijan tavoitteita. Opiskelija toimii itsenäisesti ja itseohjautuvasti tavoitetta kohden opettajan tukemana.

Viestintä ja vuorovaikutus on mukana edellämainitussa Avekissa, sosiaali- ja terveysalalla ja myös koulutussektorilla. Työelämässä tarvitaan yhä enemmän ja parempia vuorovaikutustaitoja ja myös koulutuksessa on otettava tämä huomioon.

http://www.takk.fi/fileadmin/user_upload/pdf/hankkeet_pdf/ENO_Kasikirja_010212.pdf