perjantai 12. syyskuuta 2014

Oppimisen ohjaaminen - Pertti Tuomaala

Olen erityisen viehtynyt ongelmalähtöisen opetusmuodon käyttämiseen johtuen ehkä siitä, että olen itse kokenut oppineeni oman taipaleeni aikana sen tyyppisesti parhaiten. Koen parhaiten tuovani kokemuksiani opiskelijoiden eteen tavalla, joka pohjustaa heitä itse ratkomaan tehtäviä ja kulloinkin eteen tulevia haasteita. Ohjaamisessani kyseiseen aiheeseen johdattelen heitä noukkimaan tietoja eri lähteistä, joka on tänä päivänä suhteellisen helppoa internetin kautta, vai onko nuorille, joilta puuttuu mielestäni tällaisten asiapohjaisten tietojen noukkimisen historia kuitenkin. 

Oman alani (autonasentajan perustutkinto) ensimmäisen luokan opiskelijan tiedot ajoneuvotekniikasta keskimäärin ovat lähtötilanteessa suhteellisen kehnot. Otan yhden esimerkin opetustilanteesta, jossa lähes pakotan behaviorestisesti jokaista opiskelijaa etenemään tiedon haussa. Meille tulee huoltoon auto esim. 180tkm huoltoon, josta on tiedossa vain rekisterinumero, jonka olen tahallaan siten tehnyt. Tästä tilanteesta opiskelijan pitää selvittää auton merkki, huollon sisältö, huoltoon kuluva aika, tarvittavat huolto-osat ja määrät ja siinä mahdollisesti esiin tulevat lisätoimenpiteet ja miten sitten käyttäydytään auton omistajan suuntaan. Olen pala palalta edennyt vaiheeseen, jossa opiskelija tilaa varaosat itse käyttämästämme varaosaliikkeestä ja myy tuotteet kyseiselle työmääräimelle. 

Osa opiskelijoista ei tietenkään eri syistä kykene etenemään toisten tahdissa, mutta tämä mahdollistaa etevämpien etenemistä eteenpäin ja pienemmän ryhmän kanssa tämän teeman kertaamista, joko minun tai osaavamman opiskelijan kanssa sitten. Vähennän ennen opettajalle kuulunutta työvaihetta itseltäni ja opiskelijat saavat koko työprosessista kokonaisvaltaisen kuvan, joka on mielestäni erittäin tärkeää tulevassa työpaikassa, jotta asentajien, työnjohtajien ja varaosaihmisten välillä syntyisi hyvä henki. Opiskelijat ovat ottaneet mielellään tämän tyyppisen ohjauksen vastaan, koska pitemmän päälle heistä alkaa tuntua vapaammalta hallita ilman ohjausta kaikkia työvaiheita. Tämä on se kuningasajatukseni koko ohjauksesta. 

Toivoisin joidenkin kohdalla olevani "tarpeeton" työnopastuksessa kolmannella vuodella ja ohjaavani vain tuleviin työvuosien haasteisiin.  Liitteeksi laitan Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Opettajaopiston Jaana Kovasen hankkeena tekemän liitteen aiheesta. Kohdan viisi (5) asiat ovat mielestäni siinä ydintä, vaikka muu aihe on myöskin sovellettavissa mihin tahansa koulutusalaan.     

Katso Jyväskylän ammattikorkeakoulun raporttia PBL:stä


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti