Oppimisen ohjaaminen - Kristiina Muhonen

Luonto tuli luokkaan

Lokakuussa 2013 Hyriassa käynnistyi opettaja Jenniina Bies – Wikgrenin innoittamana luokkatilan luontoistaminen. Luonnosta hyvinvointia – blogista http://luontoistettuluokka.blogspot.fi/  voi seurata prosessin etenemistä. Luokkatilan luontoistaminen tapahtui Hyria koulutuksen eri osastojen kuten luonnonvara-ala, puutarhatalous- ja pintakäsittelyala yhteistyönä. Näiden alojen opiskelijat ja kuntoutuksen lähihoitajaopiskelijat olivat aktiivisesti mukana niin suunnittelussa kuin toteutuksessakin. Blogissa kerrotaan mielenkiintoisesti kuvamateriaalin kera prosessin etenemisestä vaihe vaiheelta jolloin toivottavasti muissakin oppilaitoksissa voidaan innostua ideasta!

Luokan luontoistamisen tarkoituksena oli tuoda luontoa sisälle tukemaan ja edistämään niin opiskelijoiden kuin opettajien hyvinvointia. Luokkatilan luontoistamisen teemoiksi nousivat hyvinvoinnin lisääminen luonnon tuomisella luokkaan sekä terveyden edistäminen vähentämällä perinteistä istumista. Sittemmin blogi laajeni käsittelemään ylipäätänsä luonnon käyttöä oppimisessa, opetuksessa ja hyvinvoinnin edistämisessä. Blogista löytyy paljon mielenkiintoista materiaalia sekä linkkejä, joita opettajat voivat hyödyntää opetuksessaan. Seuraavassa videossa pääsemme opettaja Jenniina Bies - Wikgrenin opastuksella tutustumaan luontoistettuun luokkaan!

Oppimisen ohjaaminen - Jukka Korpela

HOPS - Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Hopseja tehdessä, olen miettinyt kuinka saisin opiskelijat ajattelemaan ennakkoon siihen tulevia asioita. Onhan meillä opinto-oppaita joissa kerrotan muutamalla rivillä asiasta, opiskelijoille tulee niin paljon uusia asioita heti aloituspäivistä lähtien, että ovat jo unohtaneet mitä opinto-ohjaaja on heille kertonut, keskustellessani heidän kanssaan ennen Hops keskustelun alkua he kertovat kyllä kuulleensa asiasta mutta mitään ennakko ajattelua ei ole tapahtunut. Kokosin tähän pikaoppaan jossa kerrotaan opiskelijalle Hopsiin liittyviä asioita ja muutamia kysymyksiä joita hänen olisi hyvä miettiä ennen keskusteluun tuloa.  

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) tarkoituksena on hahmottaa koulutukseen käytettävää aikaa, sekä selkiyttää oman opiskelun lähtökohtia ja päämääriä. Opiskelijan elämään sisältyvä työ, opiskelu, perhe ja vapaa-aika ja ne liittyvät kiinteästi yhteen, jolloin opiskelun sulauttaminen osaksi muuta arkielämää edellyttää suunnittelua. Sinun kannattaa laatia itsellesi HOPS korostamaan omaa yksilöllistä oppimis- ja opiskeluprosessiasi. HOPS auttaa tunnistamaan ja hyväksymään erilaisia oppimistarpeita ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät itseesi oppijana, ammatilliseen kehittymiseesi tai elämänhallintaasi. Se on tarkoitettu  opintojen suunnittelun ja seuraamisen väline, joka saa sinut huomaamaan paremmin opiskelun ja varmistaa että ymmärrät opintojen tärkeyden sinulle.

Hopsin tekemisen voit aloittaa miettimällä ennakkoon mitä haluat opiskella ja millaisia tavoitteita sinulla on, Hops pyritään laatimaan heti opintojen alkuvaiheessa yhdessä vastuuopettajan kanssa.

Ensimmäinen versio Hopsista voi olla hyvin alustava suunnitelma. Tärkeintä on miettiä opintojen alussa omia tavoitteita ja odotuksia. Tarkoituksena on palata ja miettiä uudelleen suunnitelmaasi esimerkiksi puolen vuoden välein, jolloin teet tarkennuksia, täsmennyksiä ja lisäyksiä. Hops saa ja sen pitääkin olla joustava.

Kysymyksiä opiskeluun

Aluksi voisit miettiä mikä sai sinut tulemaan juuri tähän koulutukseen ja minkä takia?

Pitäisi myös miettiä onko minulla motivaatiota viedä koulutus loppuun, ja mitkä koulutukselle asetetut tavoitteet sopivat yhteen sinun omien tavoitteittesi kanssa?

Miten työ, opiskelu, perhe ja vapaa-aika rytmittävät elämääni?

Mitkä ovat resurssini ja ajankäyttömahdollisuuteni opintoihin?

Tärkeää on myös miettiä mitkä ovat oman ammattialan tulevaisuuden näkymät ja mitä haasteita nämä asettavat minulle?

Täytyy myös tiedostaa oman osaamisen kehittämisen kannalta välttämättömiä ja tarpeellisia tietoja, taitoja ja miten oma koulutus-, työ- ja elämänkokemukseni vaikuttavat oppimiseen?

Hyvä olisi jos olisit miettinyt ennakkoon minkälainen opiskelutapa sinulle sopii ja oletko valmis sitoutumaan opiskelusuunnitelmaan?

Myös mitä toiveita minulla on ohjauksesta, opettajan/ohjaajan roolista, ryhmätyötilanteista jne?

mieti myös kuinka aion arvioida omaa oppimista ja mitkä ovat vahvuuteni opiskelijana? Entä onko minulla mielestäni joitakin kehittymisalueita?

Muista että Hops tehdään itselle oman opiskelun tueksi ja apuvälineeksi, sillä kirjatessasi asioita ylös, ne selkiytyvät ja muotoutuvat kokonaisuudeksi.

Jos näillä kysymyksillä evästäisimme opiskelijoitamme, ennen hops keskusteluja saisimme hieman helpomman tehtävän uudelleen ja uudelleen eteemme.

Lähteet:

http://www.uta.fi/opiskelu/opinnot/opiskelukaytannot/hops.html http://www.oulu.fi/yliopisto/opiskelu/opintojentueksi/hops

http://www02.oph.fi/asiakkaat/seminaarit/laurila_190309.pdf

Oppimisen ohjaaminen - Heli Halonen

                                                            

  

DRAAMAKASVATUS TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINNON OPETUKSESSA

Turvallisuusalan ammattiin kuuluu olennaisena osana kyky tomia erilaisten ihmisten kanssa hyvin monenlaisissa, yllättävissä ja uhkaavissakin, tilanteissa. Näiden tilanteiden harjoittelemiseen on oppilaitosympäristössä harmillisen vähän aitoja mahdollisuuksia.

Turvallisuusalan koulutuksissa käytetäänkin hyvin paljon harjoitteita, joissa opiskelijat asettuvat tulevien työtehtävien mukaisiin erilaisiin rooleihin ja toimivat niissä kuvitteellisen tilanteen edellyttämällä tavalla.

En ole itse turvallisuusalan opettajana kuitenkaan koskaan kuullut käytettävän näissä yhteyksissä ilmaisua draamakasvatus. Kuten en ole kuullut sitä käytettävän myöskään niissä rooleihin asettumista hyödyntävissä turvallisuusalan koulutuksissa, joissa olen itse ollut opiskelijana mukana. Uskon, että opettajan draamakasvatukseen perehtyminen ja sen erilaisten tekniikoiden opettelu toisi parempia oppimiskokemuksia näihin jo jollakin tavalla käytössä oleviin rooliharjoituksiin. Varsinkin nuorilla opiskelijoilla on usein haasteita uskaltaa osallistua harjoitukseen, jossa joutuu esiintymään. Järjestelmällisemmät toimintamallit näihin roolipeleihin toisivat opiskelijoille selkeämmiksi harjoituksen kulun ja tavoitteet sekä myös harjoituksen hyödyllisyyden arvioinnin.

Pedagogisessa draamassa oppiminen lähtee yksilön konkreettisesta, omakohtaisesta kokemuksesta draamaprosessissa. Tämä kokemus on siäistetty, ymmärretty ja se sisältää merkitysken tai tulkinnan ja täten tuottaa syvempää oppimista kuin vaikkapa aiheen luennointi. Draamassa opettaja ja osallituja hyväksyvät kuvitteellisen todellisuuden kehykseksi ydinteemalle, jota halutaan käsitellä. opettajan tehtävänä on rakentaa toiminta teatterilliseen muotoon siten, että voi syntyä pedagogista draamaa. Pedagogisessa draamassa oppiminen muistuttaa sekä ulkoisesti että sisäisesti paljon enemmän todellisia työ- ja työssäoppimsien tilanteita kuin muissa opetuksen muodoissa. Erityisesti tämä on kiintoisaa ihmistyön alalla, jonka työtilanteet ovat tosiasiassa välitöntä vuorovaikutusta hyvin käytännöllisissä tilanteissa. (Helander 2002, 9-11.)

Helander, J. 2002. Draamakasvatus – Onnistumisen pedagogiikkaa. Hämeen ammattikorkeakoulu: Hämeenlinna.

Oppimisen ohjaaminen - Pentti Sallinen

Elokuussa juuri ennen koulun alkua meillä oli veso-päivän aiheena yksilölliset opintopolut. Päivän tarkoituksena oli kertoa opiskelijan jatkossa valitsema oma opintopolun kulku koulutuksen eri vaiheissa. Polkuja olisi kuusi: hitaampaan tahtiin etenevät, erityisen tuen, kahden tutkinnon, yritysyhteistyönpolku, nopeapolku ja muut opintopolut kaikki eri vaihtoehtoehdot miten edetä opiskelussa yksilöllisesti.

Aikaisemmin opettajaopinnoissa meidän ryhmällä oli aiheena projektioppiminen ja sen sovellutukset. Oppimiseen liittyen aloin pohtia voisiko kyseinen oppimistapa soveltua yksilölliseen opintopolkuun eri vaiheissa opintoja.

Opettajan rooli korostuu oppimisen ohjaajana ja tavoitteiden selkeyttäjänä.

Myös opintojen seuranta yksilötasolla vaatii opettajalta kokonaisuuden hallintaa ja vuorovaikutustaitoja  kun keskustelu oppilaan kanssa etenee.

Se miten opettaja osaa käyttää erilaisia pedagogisia malleja vaikuttaa oppilaan motivoitumiseen opiskeluun ja tavoitteisiin.

Tietyin välein tapahtuvat välikeskustelut ongelmien ratkaisemiseksi voisi vahvistaa oppilaan omaa itsetuntoa sekä itseluottamusta opintopolulla edetessä.

Opettajan tehtävänä projektioppimisessa on luoda motivoiva ja kannustava oppimisympäristö. Jossa oppilaan oma ajattelu ja vastuun hallinta kehittyy.

Projektioppiminen soveltuu ongelmalähtöisen oppimiseen jossa opettajan rooli on enemmänkin vuorovaikutteinen. Opettaja on oppimisen organisoija ja tiedon välittäjänä oppilaalle.

Opettajien valmiuksia käyttää projektioppimista voivat vaihdella oppilaitoksittain. Se aiheuttaa projektioppimisen käytölle rajoituksia oppimismallina.

Uusien oppimisen mallien hallintaa ja oppilaan ohjaamisen malleja tulee harkita jatkossa. Niin että löytyisi toimivat toimintamallit oppimisen tueksi tulevaisuudessa.

Lähde Eteläpelto,A & Rasku- Puttonen,H 1999.Projetioppimisen haasteet ja mahdollisuudet.

OPPIMISEN OJHAAMINEN -opintopiirin loppukiteytys jaksosta videon muodossa...

 

....vihdoinkin lopullisessa kuosissaan :)

8. oppimiskysymys oli MILLAISENA NÄET /KOET OPETTAJAN TYÖN EETTISET ARVOT JA PERIAATTEET?

 

11.2.2014 lähipäivänä kokoonnuttiin Luksiassa Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuksessa Nummelassa.

 

Opintopari Heli ja Helenan esityksen tukena oli PowerPoint diat: Arvot / Etiikka / Moraali.

Pari avasi käsitteitä etiikka ja moraali. Etiikka ja moraali käsitetään yleensä yhdessä. Etiikka on kokonaisvaltainen ajattelutapa, jonka pohjalta suhtaudutaan moraalisiin kysymyksiin.

Pohdittiin mitä tarkoitetaan ajatuksella, että jokin on arvo /hyvä asia?

• mitä yksilö arvostaa ja kunnioittaa, elämän arvostaminen
• yhteisön /organisaation arvot yhdessä hyväksyttyjä asioita
• asioita, joista uskaltaa olla eri mieltä ja puolustaa niitä
• asia joka tuottaa hyvää jollain lailla
• oikeudenmukaisuus
• asia joka tiedostamatta ohjaa valintoja

Arvon mukaisesti toimimiseen on kynnys, joka voi vaikuttaa niin ettei toimitakaan :(

OPETTAJALLA TULEE OLLA ROHKEUTTA TOIMIA ARVOJENSA MUKAISESTI!


Millaisena opettaja kokee arvomaailmansa nykypäivänä? Helenan kiva linkki.


Juteltiin seuraavaksi eri kulttuureista ja siitä, kun asettuu toisen asemaan niin osaa ehkä enemmän arvostaa toisen kulttuuria.
Pohdiskeltiin opettajan työn arvostusta nykypäivänä... "aikuiskoulutuksessa näkyy, mutta nuorisopuolella ei niinkään", "opettajan on itse ansaittava oma arvostuksensa", "opiskelijan kotiväen suhtautuminen vaikuttaa paljon", "suomalaisessa yhteiskunnassa opettajan työtä arvostetaan yleisesti", "suomalaisen opettajan ammattitaitoon luotetaan".

Nykyopettajalta vaaditaan paljon!

• itsenäinen pedagogi
• oppijoissa ja työyhteisössä on paljon haasteita

Heli totesi  lopuksi vielä että OPETTAJAN AMMATTI ON HIENO AMMATTI !!!

                                         Linkki: Marko Kämäräinen "Homo on ope"

OPISKELIJAN ERITYINEN TUKI JA OHJAUS -Luksia

 

11.2.2014 lähipäivänä kokoonnuttiin LUKSIA:ssa Länsi-Uudenmaan aiukuisopistossa Nummelassa.

  

Opintopiirimme Luksian porukka järjesti hienon vierailupäivän oppilaitokseen.

Alkuun Luksian kehityspäällikkö Anders Starck kertoi oppilaitoksen koulutusaloista, toiminta-ajatuksesta, visioista ja arvoista (asiakaskeskeisyys, ammattitaitoisuus, avoimuus).

Opiskeluvalmentaja Tiina Parviainen kertoi opiskelijoiden ohjaustavoista Luksian aikuiskoulutuksessa. Luksiassa kouluttaja ottaa yhteyttä opiskeluvalmentajaan, jos opiskelijalla alkaa ilmetä vaikeuksia (poissaolot, tekemättömät tehtävät...)
Tehdään mahdollisesti erilaisia testejä opiskelijalle joiden pohjalta oppilaitos tekee lausunnon (erityisen tuen päätös). Kouluttaja voi antaa sopivia menetelmiä opiskelun tueksi.
Luksiassa on saatavilla erilaisia valmennuspaketteja opiskelijoille mm opiskelutekniikoista ja  työnhakutaidoista.

• keskusteltiin erilaisista testeistä ja kokeiltiinkin joitakin (Niilo Mäki -instituutin)
• Helsingin Seudun Erilaiset Oppijat -testit ovat suuntaa antavia nopeahkoja testejä joiden perusteella voi suositella varsinaisten testien tekemistä
• lukitestit
• pikatestit
• "testejä tehdään, jotta opiskelijat saavat tietoa omasta osaamisestaan"
• "laki ei suoraan velvoita erityiseen tukeen aikuiskoulutuksessa"

Opettajan tulisi käyttää laajaa kirjoa erilaisia menetelmiä, jotta erilaiset oppijat oppivat. Opettaja ei saisi siirtää omaa opiskelijataustaansa opetustyöhön.
Taitava kouluttaja ohjaa automaattisesti eri menetelmillä ja mukauttaen!

• "mitä enemmän yhteistoiminnallista opetusta käytetään -sitä enemmän opiskelijat osaavat toimia sosiaalisesti ja yhdessä"

                                          Opiskeluvalmentaja Tiina Parviainen



Kahvittelemassa käytiin opiskelijoiden ylläpitämässä kahvilassa, jonka jälkeen erityisopetuksesta tuli hiukan juttelemaan vielä Luksian erityisopetuksesta vastaava Mirja Usenius assistenttinaan Sari Koski.

Erityisopetuksen toimenpiteitä ovat lähtötilanteen kartoitus (ennakkotietojen kerääminen tulevista opiskelijoista), opintojen suunnitelman teko ja seuranta.

Erityisopetuksen keskeiset periaatteet:

• opiskelijalähtöisyys, tarvelähtöisyys
• elämänkaariperiaate
• kuntoutus: auttaa opiskelijaa osallistumaan oman elämänsä suunnitteluun
• perhe on voimavara!

 Opetusmenetelmiä ja -järjestelyjä Luksiassa:

• kaksi opettajaa -käytetään paljon
• työhön integroitu teoria
• ATTO -aineet
• tekemällä oppiminen

"Heti opintojen alussa kun opiskelija tulee ensimmäistä kertaa -on tärkeää että hän onnistuu jossain ja saa jostakin positiivista hyvää palautetta!"

                                          Mirja Usenius

OPISKELIJAN ERITYINEN TUKI JA OHJAUS - HAMK

 

10.2.2014 lähipäivänä kokoonnuttiin HAMK :ssa Hämeenlinnassa.

  

Alkuperäinen luennoitsijavieraamme Anu Raudasoja HAMK:sta oli estynyt ja hänene sijastaan erityisopetusasiaa meille tuli avaamaan Liisa Rentola.

Ennakkotehtäväksi olimme saaneet tutustua Anun verkkomateriaaliin "erilaisille oppijoille erilaista opetusta" jonka pohjalta teimme päivän aluksi lähtötasokartoituksen. Tämä oli hyvin perinteinen paperille vastattava yhdeksän kysymyksen yksilötentti :) Vastaukset purettiin keskustelemalla ja vieruskaveri "tarkasti" tentin.

Pari kiteyttävää otetta Liisan puheesta:
"Erityisessä ohjauksessa ja tuessa on kyse siitä, että erilaiset oppijat pääsevät yhteiseen tavoitteeseen -mahdollisesti eri tavoilla"

"Kokonaisvaltainen ohjaus ja tuki kattaa kasvun ja kehityksen tuen, opiskelun ja oppimisen ohjauksen tuen sekä ammatillisen suuntautumisen ohjauksen ja tuen"

"HOPS ja opintojen suunnittelu vähentää opintojen keskeytyksiä"

• paljon keskusteltiin HOPS-aiheesta, eri käytänteistä eri aloilla
• palautteen antamisen tärkeydestä puhuttiin myös -PALAUTE MOTIVOI OPISKELIJAA
• HOJKS ja erilaiset opiskelijoiden tukimuodot olivat myös aiheena......opetusjärjestelyt, opiskelijahuolto, tukiopetus, apuopettajat, opintojen järjestelytoimet eri tahtiin eteneville oppijoille
• Liisa korosti että HOJKS -ssa pitää olla hyvin perusteltuna syyt, minkä takia opetus annetaan erityisopetuksena
• salassapitovelvollisuudesta käytiin keskustelua
• TOKKA kortit voi ottaa avuksi, niissä on selvitetty erityistä tukea tarvitsevien luonnetta ja opettajan toimia
• HOJKS -kortisto
• HOJKS -opiskelijakortit
• usein hyvä keino on toiminnallinen oppiminen -laajennettu työssäoppiminen..ei paikallaan istumista tai luentoja

                                          Markku toiminnallisen oppimisen maailmassa.

Linkki Liisan 2erityinen tuki ja ohjaus" -materiaaliin.

7. oppimiskysymys oli MILLAISENA NÄET /KOET OPETTAJAN TYÖN EETTISET ARVOT JA PERIAATTEET?

 

10.2.2014 lähipäivänä kokoonnuttiin HAMK :ssa Hämeenlinnassa.

 

Leena ja Markku avasivat aihettaan pallonheitto -aktiviteetilla jonka tukena oli PowerPoint esitys.

Tilaa jaettiin "oikeaan ja väärään" puoliskoon lattialle asetellulla köydellä. PP-esityksessä näytettiin case -väittämiä ja me opeopiskelijat valittiin joko väärä tai oikea kanta asettumalla jommalle kummalle puolelle köyttä.
Puheenvuorot jaettiin palloa heittämällä. Puheenvuorojen aikana sai muuttaa kantaansa liikkumalla köyteen nähden -aika paljon liikehdintää olikin.

Tällä menetelmällä sai paljon erilaisia näkökulmia asioihin ja koettiin erittäin hyväksi tavaksi purkaa opintojakson aika vaikeaakin aihetta, joka koskee mielipiteitä ja asenteita.

Oppimisen ohjaaminen - Tomi-Pekka Liias

 Oppimisen ohjaamista voisin lähestyä AVEKKI-koulutuksen kautta. AVEKKI-koulutus on suunniteltu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja sen tarkoitus on perehdyttää opiskelija uhkatilanteen ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Tämän lisäksi harjoitellaan niitä tilanteita, joissa työntekijä joutuu kohtaamaan väkivaltaa. Käytännössä tämä tarkoittaa iskujen torjuntoja, irroittautumisia ja karkuun pääsemistä.

Haasteena on harjoitella erilaisia liikkeitä lyhyessä ajassa, niin että ne jäävät ainakin jollain tavalla mieleen. Käytännössähän harjoitteet ovat vain hyvin lyhyt perehdytys ja ikään kuin maistiaisen antamisen kyseiseen toimintatapamalliin. AVEKKI-koulutuksessa iso osa on eettisillä arvoilla ja hoidollisilla periaatteilla. Näkisin että tämä eettinen kasvu ja arvopohjan rakentaminen on hyvin olennainen osa oppimisprosessia. Käymme läpi käytännön tilanteita jotka nousevat opiskelijoiden omasta kokemusmaailmasta. Opiskelijat tuovat oman osaamisensa ja ammattitaitonsa ja tietysti myös ne haasteet, joita yhdessä käsitellään ja pohditaan.

Opettaja pyrkii nostamaan siis käytännön haastavia tilanteita yhteiseen käsittelyyn ja prosessointiin. Jokainen opiskelija tuo oman ammattitaitonsa ja kokemusmaailmansa opetustilanteeseen ja yhdessä pyritään löytämään ratkaisuja haastaviin tilanteisiin. Tämä koetaan yleensä mielekkäänä. Kuitenkin opiskelijoilla on vuosien työkokemus, josta varmasti löytyy erilaisia ratkaisumalleja ja runsaasti erilaisia teemoja pohdittavaksi. Esimerkkinä voisi sanoa vaikka hälytyslaitteiden käyttö. Näistä on erilaisia kokemuksia jo siihenkin liittyen että mihin hälytyslaite hälyttää. Toinen iso teema, joka nousee esiin on tiedottaminen eli käytännössä esimerkiksi turvallisuusasiakirjojen saatavuus ja perehdyttäminen turvallisuusasioihin. Monesti eri työyhteisöistä tulevat opiskelijat löytävät ihan uusia ratkaisumalleja oman työyhteisön ongelmiin.

http://portal.savonia.fi/pdf/julkaisutoiminta/AVEKKI-toimintatapamalli_Oppilaan_kasikirja.pdf

Toinen näkökulma oppimisen ohjaamiseen on dialogisuus tai kuten terapeuttisessa maailmassa kutsutaan, motivoiva viitekehys. Tämä tarkoittaa opiskelijan kohtaamista tasavertaisena ja myös ehkä voisi jopa sanoa oppimiskumppanina. Yhdessä opiskelijan kanssa muodostetaan yhteinen todellisuus niin, että opiskelija kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Terapiamaailmassa puhutaan terapeuttisesta allianssista.

Opettaja voi olla opiskelijan kanssa yhdessä kulkija, motivaattori ja sparraaja. Yhdessä opiskelijan kanssa luodaan tavoitteet niin että myös opiskelija ne voi hyväksyä. Oppimisen ohjaaminen vaatii opettajalta hyviä vuorovaikutustaitoja ja tätä tietysti oletetusti edellytetään myös opiskelijalta. Mikäli opiskelijan tarkoitus on integroitua työelämään, olisi hänen pystyttävä asianmukaiseen vuorovaikutukseen työssään. Opiskelija perehtyy siihen mitä on hyvä viestintä, mistä laadukas viestintä muodostuu ja miten toimia vuorovaikutuksessa työelämässä.

Opettaja pyrkii tukemaan opiskelijan omaa kehittymistä niin että hän on tarvittaessa tukemassa opiskelijan tavoitteita. Opiskelija toimii itsenäisesti ja itseohjautuvasti tavoitetta kohden opettajan tukemana.

Viestintä ja vuorovaikutus on mukana edellämainitussa Avekissa, sosiaali- ja terveysalalla ja myös koulutussektorilla. Työelämässä tarvitaan yhä enemmän ja parempia vuorovaikutustaitoja ja myös koulutuksessa on otettava tämä huomioon.

http://www.takk.fi/fileadmin/user_upload/pdf/hankkeet_pdf/ENO_Kasikirja_010212.pdf

Oppimisen ohjaaminen - Hannele Sarén

Oppimisen ohjaaminen on opettajan työn keskeinen osa. Opettaja ei enää ole tietoa oppijoiden päähän kaatava henkilö vaan oppijan oppimista ohjaava ja tukeva henkilö. Tämä vaatii opettajalta enemmän, myös omien tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen kuuluu opettajan ammattitaitoon. Oppijat osaavat käyttää erilaisia oppimismetodeja ja apuvälineitä hyödykseen. Esimerkiksi tietokoneen ja hakukoneiden käyttö on varsinkin nuorille oppijoille jokapäiväistä toimintaa.

Oma oppilaitokseni Finnair Flight Academy on siinä mielessä erittäin etuoikeutettu, että meillä on mahdollisuus opetella uusia tapoja opettaa ja oppia. Toisaalta meidän oppijat ja oppimisympäristöt ovat haasteellisia. Meillä tarve oppimisen ohjaamiseen on lähinnä siksi, koska oppijat eivät välttämättä oman kulttuuritaustansa takia ole tottuneet opetusmetodeihin, mitä me Suomessa käytämme. Esimerkiksi aasialaisille ryhmätyöskentely oppitunnilla on vieras asia. Tiedon tuottaminen muiden oppilaiden käyttöön on outoa ja varsinkin toisten oppijoiden töiden arvioiminen on vierasta ja se koetaan loukkaavana.

Osaltaan samasta asiasta on kyse, kun oppijat arvioivat omaa tekemistään tai jos heiltä kysytään onko asiassa jotakin, mitä he eivät ymmärrä. Heille on vierasta sanoa tai näyttää osaamattomuutensa. Tämä vaatii opettajalta aktiivista seuraamista ja erilaisten opetusmetodien käyttämistä, jotta mahdollisimman moni kokoisi oppivansa. Mielestäni erilaisten opetusmetodien käyttö on oppimisen ohjaamista jo sinänsä.

Itse olen kokenut hyväksi käyttää kyselytekniikkaa mahdollisimman paljon. Näin saan oppijoista kuvan, mitä he ymmärtävät ja kuinka he osaavat soveltaa opittua tietoa. Näin saan myös opettajana tiedon, mikä asia vaatii vielä korostamista tai lisäkouluttamista.   

http://oppimateriaalit.jamk.fi/naytto2011/osaaminen/oppimisen-ohjaaminen/

Opettajan työ on valmennusta - Marko Heinonen

Tulevaisuudessa opettajan työ on muuttumassa enemmän valmennustyyliseksi, jossa eri osa-alueita koetetaan kehittää yhdessä opiskelijan kanssa. Kuinka opetus ja oppimisen ohjaus toteutetaan?  Se muotoutuu käytössä olevien opetusmahdollisuuksien mukaan. Tiedon suoraa siirtämistä koetetaan muuttaa oivaltamisen muotoiseksi, jossa opiskelijan itsearvioinnilla on merkittävä rooli.

Tulevaisuudessa on myös otettava huomioon opiskelijoiden aloilta toisille siirtyminen, joka parhaimmillaan tuo jokaiselle alalle uusia kokemustaustoja. Uusien näkökulmien hyödyntäminen sekä tunnistaminen ovat erityisen tärkeää alan kehityksen kannalta. 

Uusia mahdollisuuksia oppimisen ohjaamiseen antaa Stadin avoin ammattiopisto, joka järjestää ammatillisia opintoja helsinkiläisille 16–29 vuotiaille ammatin etsijälle tai vaihtaville. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää yksilöllisiä opintopolkuja. Opintoja voi sitä kautta suorittaa kaikille Stadin ammattiosaston linjoille, ja sen tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä sekä mahdollistaa opintojen nopeampi suorittaminen.

Lähteet: http://www.hel.fi/hki/ammatillinen/fi/Avoin+ammattiopisto

Paavola, Hakkarainen & Seitamaa-Hakkarainen 2006. Ammatillisen opettajan käsikirja 

Yksilöllinen ohjaus - Kimmo Lindgren

Rakentavien alojen pienryhmän opettajana olen huomannut yksilöllisten ohjelmien suuren merkityksen. Opetussuunnitelmaan kirjataan vain keskeiset tavoitteet ja ideat, jotka mahdollistavat koulutusvaiheen kokonaisosaamisen, mutta toteutus muotoutuu kunkin opiskelijan tilanteen mukaan. Hyvän oppimisen ja osaamisen kriteerit ovat seuraavat: oppiminen on oppijan aktiivinen tiedon konstruointiprosessi; oppija valikoi ja tulkitsee informaatiota aikaisemman oppimansa ja odotustensa pohjalta; ymmärtäminen ja ajattelu ovat aina keskeisiä oppimisessa; tavoitteena on, että oppijalle syntyy omiksi ja tärkeiksi koettuja ongelmia, jotka ovat koulutuksen kannalta relevantteja. Oppiminen on aina konteksti- ja tilannesidonnaista; ihminen oppii jatkuvasti, myös koulutustilanteiden ulkopuolella.

Hyvän opettajuuden edellytys on taito luoda oppimisympäristöjä, jotka herättävät oppijassa kysymyksiä ja auttavat häntä konstruoimaan vastauksia ymmärtäen, mihin ollaan pyrkimässä. Oleellista opettajan toiminnassa on sekä opiskeltavan asian kannalta tärkeiden kysymysten virittäminen että opiskelijoiden ajattelu- ja ymmärtämisvalmiuksien harjaannuttaminen antamalla heille monipuolisia mahdollisuuksia saada palautetta toiminnastaan. Koulutuksen keskiöön nousee oppimaan oppimisen valmiuksien oppiminen. Näitä hyvän oppimisen ja osaamisen sekä opettajuuden kriteereitä olen pyrkinyt toteuttamaan omassa toiminnassani.

Lähteet:
 http://share.hamk.fi/aokk/~shelakorpi/ammattipeda/ammattipeda/ammattipeda9.htm https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18253/URN_NBN_fi_jyu-2007666.pdf?sequence=1

Opiskelijan ohjaus ja erityinen tuki - kysymykset ja vastaukset

Tästä linkistä löytyy PM14 Espoon ryhmän kysymykset 

ja PM13 Ospe-ryhmän vastaukset.

Oppimisen ohjaaminen ja arviointi - kysymykset ja vastaukset

Tästä linkistä löytyy PM14 Espoon ryhmän kysymykset 

ja PM13 Ospe-ryhmän vastaukset.

Oppimisen ohjaaminen - PM13 vastuuryhmän yhteenveto

Katso tästä linkistä!

Kumuloituva ryhmä

Ihminen on oppinut kävelemään kahdella jalalla, hän on oppinut puhumaan ja olemaan sosiaalinen, hän keksi pyörän jne. Me haluamme oppia jos meille annetaan siihen mahdollisuus. Mielestäni edellinen on hyvä lähtökohta oppimisen ohjaamiseen.

Oppimisen ohjaamisen tarkoitus on saattaa yksilöt ja ryhmä sellaiseen tilanteeseen, että oppiminen yksilönä ja oppiminen ryhmässä on mahdollista. Tähän tarvitaan kykyä tunnistaa erilaiset ihmiset, osata yhdistää erilaisia ihmisten ominaisuuksia ja persoonia toimivaksi ja itse ajatteleviksi yksilöiksi, jotka osaavat hyödyntää toistensa osaamista ja vahvuuksia, sekä saadakseen kokonaisvaltaista oppimista yksilönä ja ryhmänä.

Kumuloituva ryhmä

Ensin luodaan kiinnostus aiheeseen, viritetään oppijat oppimaan aihetta, sitten annetaan heille aihe/ tehtävä, sekä aikaa ja sopiva ympäristö oppia. Alussa asiaa oppivat parit, sitten neljän hengen ryhmässä jne. ja loppujen lopuksi koko ryhmässä. Puhutaan kumuloituvasta oppimisesta. Tällaisessa menetelmässä oppimisen prosessi kohdistuu yksilöstä ryhmään ja ryhmästä kaikkien oppimiseen.

Kun tiedon kumuloituminen on valmis, voidaan puhua syväoppimisesta, jossa opiskelija on itse oivaltanut ja oppinut. Kumuloitumisessa opettajan rooli on olla ohjaajana, tilanteen tasalla olevana, suunnan näyttäjänä, innostajana, kannustajana.

Kun itse tekee, oppii ja oivaltaa samaan aikaa ja sitä syvempää oppiminen on. Mitä paremmin, liian vähäisiksi jäävät lähiopetuspäivät käytetään hyväksi / suunnitellaan, sitä paremmin oppijat oppivat. Lähipäivän suunnitteluun ja menetelmiin kannattaa panostaa! Lopullinen oppiminen tulee vasta kuukausien tai vuosien kuluessa.

Oppimista voi ja kannattaakin testata. Se on kuin opitun kertaamista, mikä taas antaa opettajalle tiedon oppimisen tasosta.

Linkki: https://www.innokyla.fi/web/malli116520

Matti Keinonen

Pelioppiminen - Alina Mäkimartti

Pelin avulla oppiminen tuo pelaamisen innostavia ja motivoivia elementtejä oppimisen arkeen. Miksi olisi väsyttävää ja hankalaa kun voisi olla iloista ja hauskaa oppimista?

Gamification eli pelillistäminen tuo peleistä tuttuja toimintamalleja reaalimaailman toimintaan. Kyse ei siis ole yksittäisestä pelistä vaan esimerkiksi koulun näkökulmasta oppimisen rikastamisesta, oppijan motivoinnista, aktivoinnista ja opittavan sisällön palastelemisesta mielekkäiksi kokonaisuuksiksi pelillisin keinoin. Kyse on myös välineestä palkitsemiseen ja välittömän palautteen antoon.

Pelien on todettu kehittävän mm. oppijan silmä-käsi koordinaatioita, strategista ajattelua, sosiaalisia taitoja, lovuutta ja keskittymiskykyäkin. Opetus- ja kulttuuriministeriömme onkin hiljattain kutsunut pelialan osaajia kehittämään matematiikan opetussusältöjä yhdessä opetusalan ammattilaisten kanssa.

Pelien avulla voidaan oppimista myös henkilökohtaisittaa. Omassa tahdissa eteneminen ja pelistä välittömän palautteen saaminen edesauttavat oppimista.

Pelien ja pelaamisen käyttö ammatin opetuksessa auttaa ohjaajaa tuomaan oppimisen tavoitteet ja arviointikriteerit helposti ymmärrettävästi ja selkeästi oppijoille. Esimerkiksi opetussuunnitelman arviointiperusteiden ja -kriteerien opettaminen itsearvioinnin perustaksi onnistuu myös lautapelin muodossa. Tämä on haastavaksi koettu aihe opettaa.

Puolesta ja vastaan

Pitääkö kaiken huvittaa? Ovatko opettajat koulussa vain viihdyttämässä? Kuinka tuoda pelioppimiseen viihdepelaamisesta puuttuva kärsivällisyyden ja epämukavuuden sietokykyä kasvattava tekijä? Onko pelioppiminen vain viihteellistämistä?

Kuinka vastata haasteeseen joka aiheutuu epätasa-arvoisesta saatavuudesta eri aineiden ja alojen välillä?

Miten työelämä ottaa vastaan pelioppimisen? Case: pintakäsittelyalan perustutkintoa suorittava oppija kertoo opiskelleensa korkeapaineruiskun käyttöä ainoastaan tietokonepelin avulla.

Lisätyn todellisuuden teknologia, mm. Google-lasit, avartavat pelioppimisen mahdollsuuksia ammatillisessa opetuksessa huimasti. Voisi sanoa että pian on vain mielikuvitus rajana.

- Mielestäni kaiken pelillisyyden ja jatkuvien ärsykkeiden maailmaan tarvitaan myös sitä, että välillä keskitytään yhteen asiaan kaikessa rauhassa ja hiljennytään, Tampereen yliopiston pelitutkija Janne Paavilainen sanoo.

Omat kokemukseni pelioppimisesta

Oma koulutukseni ja taitoni ei ole riittävä tietokonepelien suunnitteluun ja toetutukseen, siksi innostus aiheeseen sai kokeilemaan pelioppimista perinteisten lautapelien muodossa.

Kokemusteni perusteella heikoimmin mieleen jääväksi tiedoksi koetut aiheet opittiin parhaiten juuri valmistamalla itse oppimispelejä ryhmätyönä. Myös pelaamalla nämä perinteisesti tylsät aiheet kiinnostavat selvästi enemmän, opettaessani samaa aihetta luentomuotoisesti ja pelin avulla tulos on selkeä; peli oppimisvälineenä motivoi ja sitouttaa oppimiseen. Luennolta sännätään kiireesti tauolle kun vastaavasti pelitunnilta täytyy patistaa oppijoita pitämään taukoa. Vikahan saattaa olla myös opettajassa mutta vaikuttaisi siltä että pelaamalla oppiminen on kivaa!

Suosittelen:

DragonBox-algebra: https://itunes.apple.com/us/app/dragonbox+-algebra/id522069155?mt=8 

Minecraft: https://minecraft.net/ 

Be a Better Boss: https://www.youtube.com/watch?v=F_U7PT7d9G8

Työnhakupeli: http://www.tyonhakupeli.fi/

Lähteet:

http://www.ilonait.fi/web/pelioppiminen/

http://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2014/05/23/pelioppiminen-haastaa-perinteisen-osaamisen-kehittamisen/

http://www.tyonhakupeli.fi/

https://twitter.com/hashtag/pelioppiminen

http://yle.fi/uutiset/tulevaisuuden_koulusta_tulee_pelillisempi_ja_leikillisempi/7100412

Oppimisen ohjaaminen - Pertti Tuomaala

Olen erityisen viehtynyt ongelmalähtöisen opetusmuodon käyttämiseen johtuen ehkä siitä, että olen itse kokenut oppineeni oman taipaleeni aikana sen tyyppisesti parhaiten. Koen parhaiten tuovani kokemuksiani opiskelijoiden eteen tavalla, joka pohjustaa heitä itse ratkomaan tehtäviä ja kulloinkin eteen tulevia haasteita. Ohjaamisessani kyseiseen aiheeseen johdattelen heitä noukkimaan tietoja eri lähteistä, joka on tänä päivänä suhteellisen helppoa internetin kautta, vai onko nuorille, joilta puuttuu mielestäni tällaisten asiapohjaisten tietojen noukkimisen historia kuitenkin. 

Oman alani (autonasentajan perustutkinto) ensimmäisen luokan opiskelijan tiedot ajoneuvotekniikasta keskimäärin ovat lähtötilanteessa suhteellisen kehnot. Otan yhden esimerkin opetustilanteesta, jossa lähes pakotan behaviorestisesti jokaista opiskelijaa etenemään tiedon haussa. Meille tulee huoltoon auto esim. 180tkm huoltoon, josta on tiedossa vain rekisterinumero, jonka olen tahallaan siten tehnyt. Tästä tilanteesta opiskelijan pitää selvittää auton merkki, huollon sisältö, huoltoon kuluva aika, tarvittavat huolto-osat ja määrät ja siinä mahdollisesti esiin tulevat lisätoimenpiteet ja miten sitten käyttäydytään auton omistajan suuntaan. Olen pala palalta edennyt vaiheeseen, jossa opiskelija tilaa varaosat itse käyttämästämme varaosaliikkeestä ja myy tuotteet kyseiselle työmääräimelle. 

Osa opiskelijoista ei tietenkään eri syistä kykene etenemään toisten tahdissa, mutta tämä mahdollistaa etevämpien etenemistä eteenpäin ja pienemmän ryhmän kanssa tämän teeman kertaamista, joko minun tai osaavamman opiskelijan kanssa sitten. Vähennän ennen opettajalle kuulunutta työvaihetta itseltäni ja opiskelijat saavat koko työprosessista kokonaisvaltaisen kuvan, joka on mielestäni erittäin tärkeää tulevassa työpaikassa, jotta asentajien, työnjohtajien ja varaosaihmisten välillä syntyisi hyvä henki. Opiskelijat ovat ottaneet mielellään tämän tyyppisen ohjauksen vastaan, koska pitemmän päälle heistä alkaa tuntua vapaammalta hallita ilman ohjausta kaikkia työvaiheita. Tämä on se kuningasajatukseni koko ohjauksesta. 

Toivoisin joidenkin kohdalla olevani "tarpeeton" työnopastuksessa kolmannella vuodella ja ohjaavani vain tuleviin työvuosien haasteisiin.  Liitteeksi laitan Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Opettajaopiston Jaana Kovasen hankkeena tekemän liitteen aiheesta. Kohdan viisi (5) asiat ovat mielestäni siinä ydintä, vaikka muu aihe on myöskin sovellettavissa mihin tahansa koulutusalaan.     

Katso Jyväskylän ammattikorkeakoulun raporttia PBL:stä

TYÖPAIKKAOHJAAJA, AVAIN MENESTYKSEEN VAI TUHOON? - Ari Hotti

Opiskeluun, oikeastaan kaikkiin ammattilisiin koulutuksiin ja myöskin TET-jaksot kouluissa antavat opiskelijoille mahdollisuuden tutustua ja opiskellla omaan tulevaan ammattialaan liittyviä asioita käytännössä. Luonnollisesti kaikissa työssäoppimisjaksoilla pitää olla työpaikkaohjaaja. Kuka hän on? Henkilö joka käskettiin ohjaamaan tuota aloittelijaa? Hän joka haluaa auttaa opiskelijaa valitsemallaan urallaan? Vai hän joka suostui kun kukaan muu ei alkanut?

Ammatillisen opiskelun kulmakivi opiskelijalle on löytää hyvä työssäoppimispaikka jossa opiskelija saa ja voi kokeilla oppimiaan asioita sekä laajentaa näkemystään tulevista työtehtävistään. Onnistuneen harjoittelun lähtökohtana on oikeanlaisen työpaikkaohjaan saaminen, monesti tuntuu että se on kuin lottovoitto, joillekin se osuu, suurimmalle osalle ei. Mitä oppilaitoksen ja ennen kaikkea kouluttajan täytyisi huomioida?

Valitettavan usein törmää työpaikoilla selkeästi asenneongelmiin, joka kohdistuu harjoittelijoihin, joskus heidät koetaan uhkanakin ajatellen harjoittelijan vievän oman työpaikan jne. Olen törmännyt myöskin ongelmiin, jossa oli puhtaasti kysymys rahasta. Ei ole kauan kun selvittelin erään opiskelijan vaikeuksia työpaikkaohjaajan kanssa, syykin löytyi aika nopeasti. Ko. työpaikkaohjaaja oli yrityksessä ns. ”urakkapalkalla” eli peruspalkan päälle tuli merkittävät rahalliset korvaukset suoritettujen työtehtävien mukaan. Ohjaaja koki menettävänsä huomattavasti rahaa kun joutuu vetämään perässään ”hidastetta” koko ajan. Tämän kertoi ohjaaja minulle, osittaisena syynä oli myöskin se ettei heidän työpaikassaan korvattu ajankäyttöä millään tavoin opastajalle. Toki rahallakin on merkityksensä elämässä. Päinvastainen esimerkki löytyi toisesta isosta yrityksestä jossa päinvastoin tuettiin ja annettiin mahdollisuudet ja vastuu työssäoppimisen onnistumisesta vapaaehtoisille kouluttajille ja tulokset ovat olleet mitä mainioimmat.

Kouluttajan/oppilaitoksen rooli?

Omien kokemusten mukaan olisi hyvä vaikka usein aikuispuolella, opiskelijat järjestävät itse harjoittelupaikkansa, varsinkin työvoimapoliittisissa koulutuksissa kouluttaja olisi opiskelijan mukanan työpaikalla tekemässä sopimusta harjoittelusta työnantajan kanssa. Kokemukseni mukaan tällöin on mahdollista luoda varsin hedelmällinen pohja onnistuneelle harjoittelulle. Tällöin voidaan kertoa opiskelun rakenteesta, mitä on tähän saakka harjoiteltu, mitä opiskelu sisältää, mihin koulutus tähtää, aikatauluista sekä tutkintorakenteesta mitä opiskelijalla on edessään. Erityisesti tulevaisuudessa kun opiskelu tulee entistä enemmän painottumaan näyttötutkintoihin. Samalla voidaan kertoa mitä opiskelija tulisi osata ja hallita em. tutkinnoissa.

Olemme pyrkineet toteuttamaan opiskelijoiden kanssa kyseistä tapahtumaan, soittaneet työnantajalle etukäteen ja pyytäneet myöskin mahdollisen ohjaajan samaan tapaamiseen. Voisin sanoa jokainen kerta kun olemme voineet toteuttaa aloituksen em. tavalla, tulokset ovat olleet varsin hyviä sekä työnantajalle että opiskelijalle. Erityisen paljon olemme saaneet kiitosta kun olemme kertoneet opintojen sisällöstä ja lähtötilanteesta missä opiskelija on. Olemme kertoneet myös mahdollisuudesta hakeutua työpaikkaohjaa koulutuksiin jne.

Eräs ohjaaja kertoi minulle jälkikäteen olevansa erittäin tyytyväinen alkutapaamiseen ja sen jälkeiseen tukeen mitä annoimme hänelle koko prosessin aikana, sovimme tapaamiset harjoittelun aikana jne. Hän totesi oppineensa itse varmaankin enemmän kuin opiskelija alasta ja uusista tavoita toimia. Ja mikä parasta hän tunnusti kehittyneensä ihmisenä myöskin opiskelija harjoittelun aikana.
Mikäli oppilaitoksessasi ei ole koottuna valmista materiaalia työpaikkaohjaajille kannattaa tutustua ja lukea ajatuksella : http://www.oph.fi/download/146332_Tyopaikkaohjaajan_osaamiskartta.pdf . Toki riski tämän lukemisessa ajatuksella on että saattaa itsekin oppia jotain uutta….

Ps. Muistakaa työpaikkaohjaamisella ja työhön ja työpaikkaan perehdyttämisellä on eroa kuin yöllä ja päivällä…

Laati entinen auskultoinnin valvoja, perehdyttäjä yms.

Ari Hotti


Liitteet:
http://www.oph.fi/download/146332_Tyopaikkaohjaajan_osaamiskartta.pdf
https://top.kao.fi/graf/Tyopaikkaohjaaja-opiskelijan-arvioijana.pdf

Lukihäiriö vai lukivaikeus?

Tässä linkki YLE -kulttuurin sivuille radio-ohjelmaan.

Oppimisen ohjaaminen

Baarimestarin erikoisammattitutkinto perustuu hyvin pitkälti tuotteen valmistamiseen reaaliajassa ja juomat valmistetaan käsityönä. Tällöin varmuuden saaminen tekemiseen on äärimmäisen tärkeätä. Silloin henkilökunta pystyy tekemisen ohella palvelemaan asiakasta ja ei ole niin sidoksissa itse tekemiseen. Baarimestarin työssä tiedolla on myös suuri merkitys ja tämä suoritetaan teoriaopetuksessa, erilaisilla luennoilla, tehtävillä ja esitelmillä.

Oppipoika mallissa haasteen tuo oppijoiden aikaisempi kokemus. Jotkut ovat saattaneet olla työelämässä jo useita vuosia, kun taas jotkut ovat työelämässä vielä alkutaipaleella. Nämä asiat pitää selvittää perin pohjin henkilökohtaistamisessa, joka on ehdottoman tärkeä oppijan ohjaamisen kannalta. Jokaisen harjoituksiin pitää ottaa huomioon heidän aikaisempi osaaminen. Koulutukseen voi tulla myös henkilöitä, jotka eivät suorita koko tutkintoa, vaan ainoastaan osatutkinnon

Itse tekemiseen ainut keino on varmuuden saaminen jatkuvien toistojen kautta ja oman tekemisen analysoimiseen. Tähän käytän koulutuksessani videokuvaamista, jolloin oppijat pääsevät itse näkemään lopputuloksen ja arvioimaan sitä realistisesti. Myös muut oppijat osallistuvat kehittävästi työskentelyn parantamiseen ja toki myös palaute hyvin tehdyistä asioista on tärkeää. Muutkin oppijat saavat valtavasti tietoa ja taitoa toisten tekemisen kautta. 

Ajatuksen videointiin olen saanut kilpavalmennuksesta, jossa toistoja kuvataan ja analysoidaan yhdessä valmentajan kanssa. Kyseinen ohjaamismenetelmä sopisi varmasti kaikkiin ammatteihin, missä työ vaatii teknistä suorittamista.

Ohessa todella hyvä kirjoitus videoinnin käytöstä kilpaharjoittelun apuvälineenä:

http://www.terveurheilija.fi/ajankohtaista?issue=84

Olen nykyisen kurssin kanssa kokeillut uutta lähestymistapaa esitelmien pitoon. Jokainen oppija valitsee yhden alkoholin, josta pitää kahden tunnin esitelmän. Esitelmää ei toteuteta vailla tavoitetta, vaan se pidetään käytännön läheisenä. Ideana on, että esitelmä toteutetaan työelämä lähtöisesti. Esitelmän idea on yrityksessä pidettävä tasting- ja koulutustilaisuus. Esitelmän pitotyyli on vapaa, mutta oppijoiden pitää esitelmästään jakaa myös materiaali muulle luokalle. Kouluttajan näkökulmasta on tärkeää, että ohjeistus on todella selkeä ja esitelmässä käytetyt lähteet ovat luotettavia. Monet yhdistivät esitelmään myös tekemistä, eli muut valmistivat esitelmänpitäjän valitsemia juomasekoituksia ja jotkut olivat tehneet porukalle myös ryhmissä toteutettuja tehtäviä. Koin, että tämän tapainen suuntaus oli todella avartava ja tehokas. Ryhmän ja minun palaute esityksestä on todella tärkeä unohtamatta esitelmänpitäjän omaa näkemystä suorituksesta.

Erityisesti tekniikkaharjoituksissa käytän case tyyppistä oppimista, joka on tavallaan osa kognitiivista oppipoika koulutusta. Tekniikkaharjoituksissa luokka jaetaan pienryhmiin, joten ryhmän koko on neljästä viiteen henkeä. Tämä mahdollistaa sen, että jokainen pääsee tekemään riittävän määrän harjoituksia automaation kehittymisen varmistamiseksi. Toki teemme tekniikkaharjoituksia myös isommalla porukalla, mutta emme niin intensiivisesti. Ryhmä pohtii keskenään järkevää juomien valmistus järjestystä ja tapaa millä juomia lähdetään tekemään. Pyrin olemaan mahdollisimman vähän esillä ja ainoastaan ohjaan ryhmää pääsemään yhteiseen tavoitteeseen johon jokainen ryhmästä omalla panoksellaan osallistuu.

Juha Haavisto

Elämyspedagogiikka ja osallistuva ohjaaja vanhustyössä

Elämyspedagogiikka oli kartassa sijoitettuna luovuudeltaan aktiivisuudeltaan ja yhteisöllisyydeltään suhteellisen kauas esittävästä opetuksesta, jota usein käytetään ja tämän takia päätin tutkia asiaa tarkemmin. 

HAMK:ssa on tehty aikaisemmin video miltä elämyspedagogiikka tuntui opiskelijoista.

http://www.youtube.com/watch?v=MGnSC3R3ysI

Elämyspedagogiikassa käytetään myös muitakin taitoja ja opettajan rooli on olla itse passiivinen ja sivusta seuraava. Tämän tyyppinen opetus soveltuu hyvin perusopetukseen ja vaatii usein aikaa sen toteuttamiseen. Myös ryhmän toimiminen ja vuorovaikutustaidot kehittyvät ja varttuneemmilla opiskelijoilla oletetaan jo olevan nämä taidot. Opetuksesta saisi tietenkin vanhemmillekin oppilaille myönteisempää tällä mallilla, mutta kolmannen asteen resurssi kysymykset tulisivat tämän opetustyylin rajaamaan pitkälti ekskursio tyyppiseen malliin. Vanhusten kanssa taas aikaa löytyy enemmän ja tämän opetusmenetelmän sinne vieminen olisi kaikkia hyödyttävää.

Vanhustyössä on myös hauska osallistuvan ohjaajan opas.

Tarja Sario

Simulaatio-oppimisympäristö hoitotyössä

Simulaatio- opetus tulee oppilaitoksessamme ajankohtaiseksi pian hankittavan ensimmäisen Nursing Annen myötä. Nukkea ohjataan SimPad-ohjausyksikön avulla ja se antaa mahdollisuudet muun muassa äänten auskultaatioon, puheääniin ja verenpaineen mittaukseen käsivarresta. Lisävarusteiden avulla saadaan opetusmahdollisuuksia lisättyä.

Joutsenen (2010) simulaatio-opetusta käsittelevän tutkimuksen mukaan hoitotyössä simulaatio- opetus nähtiin opiskelijoiden mahdollisuutena kehittää kriittistä ajatteluaan, päätöksentekotaitoja sekä teorian yhdistämistä käytäntöön. Simulaatio-opetusta pidettiin turvallisena oppimisympäristönä ja kaikki asiantuntijat olivat yksimielisiä siitä, että simulaatio-opetus tulisi liittää näyttävämmin opetussuunnitelmiin. Tällöin nähtiin tärkeänä, että kaikki opettajat sitoutuvat opetukseen. Vastaajat eivät pitäneet todennäköisenä, että simulaatio-opetus lisäisi potilasturvallisuutta.  Negatiivisina puolina nähtiin hankintahinnan kalleus. Tutkimustuloksista ilmeni, että simulaatio-opetuksen käyttömahdollisuuksista ei ollut tietoutta riittävästi. (Joutsen 2010.)

On mielenkiintoista todeta, ettei simulaatio-opetus välttämättä lisää potilasturvallisuutta, vaikka turvallisuusnäkökulma on esitetty yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä simulaatio-opetuksessa. Uskon, että simulaatio-opetus tuo uusia mahdollisuuksia kliinisen hoitotyön harjoitteluun ja lisää opiskelijoiden motivaatiota. Opiskelijoilta uusi oppimisympäristö edellyttää luovuutta, rohkeutta ja ”heittäytymistä” uudenlaiseen oppimisympäristöön. Opettajalta simulaatio- opetus edellyttää harjoittelun huolellista suunnittelua ja ohjaamista, selkeiden tavoitteiden asettamista sekä palautekeskustelua harjoitustilanteiden jälkeen.

Tästä linkistä voi katsoa Nursing Annen esittelyä:

http://youtu.be/8FCr9TWnaWc

Lähde:

Joutsen.S. 2010. Potilassimulaattori hoitotyön koulutuksessa.

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/82100/gradu04698.pdf?sequence=1

Riitta Jylhä

Autistisen oppilaan haasteellinen opinpolku - yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi ammatillisessa koulutuksessa (OO)

Esimerkiksi sellaiset nerot kuin taidemaalari Vincent van Gogh, säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozart, Bill Gates, Microsoft-miljonääri, fyysikko Woody Allen, kirjailija, fyysikko Albert Einstein, luetaan Asperger ja autismin ryhmiin Siitä voidaan päätellä, että autistinen henkilö voi osata monenlaisia asioita. Heillä on hyvin paljon erikoisosaamista vaativia taitoja.

Viime syksynä luokallamme aloittanut opiskelija on todettu lievästi autistiseksi. Opiskelujen alkaessa en tiennyt hänestä mitään. Monien keskustelujen aikana aloin tutustua häneen. Kuten monilla muillakin autisteilla myös hänellä on erityisosaamista. Oma halu lukioon ei täyttynyt, mutta tie ammatillisiin opintoihin avautui. Hän on luokan yksi motivoituneimmista opiskelijoista. Jokaisena kouluaamuna hän ottaa kouluun tulijan vastaan iloisesti hymyillen. Ammatillisiin opintoihin usein liitettyjä poissaolojakaan hänellä ei ole lainkaan. Teoriaopinnoissa arvosanat ovat suurimmaksi osaksi kiitettäviä.

Ammatillisissa opinnoissa ja varsinkin kädentaidoissa alkavat haastavat tilanteet. Olemme luokassa yhteisesti sopineet, että kaikkia autetaan. Työelämässäkin tulee eteen sellaisia vuorovaikutustilanteita, jolloin pitää osata auttaa toisia ihmisiä automaattisesti. Nämä työtilanteet vaativat eniten harjoitusta ja toistoja, myös harjoitusten eteneminen.

Autistisen ihmisen ajatusmalli on hyvin järjestelmällinen; asiat tehdään tietyssä järjestyksessä vasemmalta oikealle tai ylhäältä alas. Toiminnat ovat vietävä myös loppuun asti. Henkilö saattaa hermostua suurestikin, mikäli tehtävä jää kesken. Tämä ajatusmalli on hyvä huomioida myös kaikessa toiminnassa ja aikatauluja laadittaessa.

Opetus etenee henkilöauton ja kuorma-auton ajo-oikeudesta yhdistelmän ajo-oikeuteen. Moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä on valmiina tukemaan ja eriyttämään opetusta, jos opiskelu ei etene toivotulla tavalla. Voihan olla, että autismille tyypilliset piirteet rajoittavat toimimista ammatillisessa liikenteessä. Silloin yksilölliset ja räätälöidyt ”opinpolut” tulevat kyseeseen. Perheen mukaan ottaminen on tärkeää suunniteltaessa opiskelujen suunnan muuttamista. Mahdollisesti joudumme miettimään ja suunnittelemaan vaihtoehtoja CE-opetukselle. 60-70 tonnin yhdistelmän kuljettaminen vaatii täydellistä osaamista ja ajoneuvon hallintaa vaikeissakin olosuhteissa.

Autismi

Opetuksen suunnittelussa on siten tähdättävä erilaisuuteen, ei vammaan. Tavoitteena on, että autistinen henkilö pystyy elämään ympäröivässä yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Autismin tuomat yksilölliset haasteet ovat myös tietyllä tavalla ”hyväksyttävä”. Tässä on pohdittavaa opettajankoulutukselle. Lisääntynyt arvokas tutkimustieto on hyvä saada käytännön työhön. Tieteen hyödyntäminen ja tutkitun tiedon hyödyntäminen opetussuunnitelmatyön pohjana on kuitenkin vähäistä. Vehkakosken (2006, 64) mukaan erityiskasvatuksen ammatti-ihmisten on hyvä perehtyä myös sosiologiaan ja filosofiaan lääketieteellisen ja psykologisen tietämyksen lisäksi. Tämä vaatii aktiivista otetta opettajilta ja kykyä yhteistyöhön. Jatkuvan koulutuksen merkitys tietojen päivittämisessä on myös tärkeää mahdollisimman hyvän opetuksen luomiseksi. On siis hyvä muistaa, että ympäristön ja ohjaavan henkilön rooli korostuvat autismikuntotuksessa. Työssä jaksamista tukee omien ammatillisten rajojen hyväksyminen, kyky tehdä yhteistyötä, mahdollisuus työnohjaukseen, riittävät resurssit, mahdollisuus koulutukseen jne. On myös tärkeää saada mahdollisuuksia ja tilaisuuksia keskusteluun ja mentorointiajatteluun, jossa kokeneempi työntekijä voi tukea vasta-aloittaneen työtä. ( Lehti: Autismi 1/ 2009, 13,14)

En vielä osaa sanoa, miten opiskelut etenevät Villen (muutettu) kohdalla. Olen pyrkinyt eriyttämään opetusta hänen kohdallaan, keksinyt erilaisia ajotaitoa tukevia harjoitteita ja saanut myös lisätunteja katsoakseni, miten Ville edistyy. Hahmotuksessa on selvästi vaikeuksia, mutta olen huomannut hänessä taistelijan, mutta myös ”kiltin” opiskelijan, joka haluaa oppia ja yrittää uskollisesti. Uskon varmasti, että Ville oppii, mutta realisti silti täytyy olla. Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan työssä mikään ei saa jäädä sattuman varaan.

-Katja-

Erään autistin arvio omasta ajamisestaan;

”Itse pitää tunnistaa omat kyvyt ja rajat. Mulle ajaminen on vaikeeta. Aiheutan vaaratilanteita...en osaa huomioida kokonaistilannetta liikenteessä, ennakointi on tosi vaikeeta, nopeuksien ja etäisyyksiin arviointi on hankalaa, on vaikee arvioida, miten oma toiminta vaikuttaa toisiin, kaistan valinnat tuottaa vaikeuksia (oon ajanut muutaman kerran vastaantulevien kaistalla), teen liian äkkinäisiä ratkaisuja...mutta työn takia mun pitää ajaa (onneks ei usein eikä pitkiä matkoja). Jos en vois ajaa autoo, en olis saanu työpaikkaa...siispä ajan lähinnä töissä ja puoliso hoitaa tuon puolen muuten...

Lähteet:

Autismi

Lehti: Autismi 1/ 2009, 13,14

http://www.autismiliitto.fi/ 

Mäkinen-Leivo Katja      

OPPIMISEN OHJAAMINEN - KOIRAN ARVOT

Paljon olemme keskustelleet niin kasvatustieteissä kuin myös ospe-ryhmässä oppimisen ohjaamisen jaksolla, mitkä ovat opettajan arvot hänen työssään. Myös koirien koulutuksessa yhä enemmän mietitään eläimen arvoja niin koulutuksessa ja vapaa-ajallakin. Nämä arvot ovat myös koiralaitoksen opettajien ja ohjaajien otettava huomioon.

Pol 2§, 628/1998 sanoo, että opetuksen pitää tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa hänelle elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Tämä pitää paikkansa minusta myös koiran koulutuksessa, ei nyt ihan sana sanalta, mutta ajatuksena. Meidän täytyy tukea koiran kasvua pennusta aikuiseksi yhteiskuntakelpoiseksi ja annettava sille siitä selviytymiseen riittävä koulutus.

Minun työssäni opetamme oppilaita, mutta koira on iso osa ohjaajan oppimista. Siksi koiran kanssa toimiessa korostuvat eettiset arvot, kuinka koiraa kohtelemme ja millä tavalla sitä koulutamme. Minusta opettajien onkin saatava oppilaille kiinnostus ajattelemaan mikä on eettisesti oikein koirankoulutuksessa. Muun muassa eläinsuojeluasetuksen pykälät 6§, 8§, 12§, 13§, 15§ antavat eläimen hoidosta, kohtelusta, käsittelystä ja kouluttamisesta selviä ohjeita, joita kaikkien olisi syytä syvällisesti miettiä ja toteuttaa. Myös eläinsuojelulaki antaa määräyksiä erikseen koirien pitoon liittyvissä asioissa.

Eläinsuojeluasetus: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19960396

Eläinsuojelulaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100674

Koiran kouluttaminen on yksinkertaista. Koira oppii Kaimion mukaan kaiken aikaa, niin hyviä kuin huonojakin asioita (Kaimio T. Koirien käyttäytyminen 2008, 357.) Itse ajattelen, että oppiminen tapahtuu parhaiten miellyttävistä seurauksista; jotakin tekemällä saadaan palkkio. Koiran oppima käytös perustuu siis toiminnan seurauksiin. Tätä kutsutaan operantiksi ehdollistamiseksi ja positiiviseksi vahvistamiseksi. Positiivinen vahvistaminen on yksi hyvä tapa kouluttaa koiraa ja sitä käytetäänkin yhä enemmän myös poliisikoirakoulutuksessa. Koulutusmuotona se täyttää eläinsuojeluasetuksen ja -lain vaatimukset.

Toki nykypäivänäkin on vielä paljon näkemyseroja koirien koulutuksesta. Bradshaw kirjoittaa, että näillä näkemyseroilla ei ole vain merkitystä koiria koulutettaville ihmisille vaan oikeasti niillä on vaikutusta koirien hyvinvointiin. Jopa käytösongelmat ovat tietämättömän tai epäjohdonmukaisen koulutuksen tulosta. Tärkeintä olisikin meidän kaikkien koiran omistajien ymmärtää, miten koirat oppivat ja millä menetelmillä pääsemme hyviin lopputuloksiin (Bradshaw J. Koiruus, 2013, 122).

Helena Wallius

Kolme eri oppimisvaikeutta ja kuinka huomioin ne opetuksessani?

Oppimisvaikeudet voivat olla vaikeuksia mm. hahmottamisessa, lukemisessa tai  keskittymisessä. Myös fyysinen vamma tai kuormittava henkinen sairaus voivat hankaloittaa uusien asioiden omaksumista. Oppimisvaikeus on ihmisen persoonallinen ominaisuus eikä vika. Tasavertainen, erilaisen oppijuuden huomioiva opetus ja sen kehittäminen on tärkeää.

Tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet

Syynä saattavat olla neurobiologinen tai neurologinen häiriö joka auheuttaa AD/HD-oireyhtymän. Oppimisen ongelmat ovat hyvin yksilöllisiä ja ne on jokaisen yksilön kohdalla syytä tarkkaan kartoittaa keskustelemalla oppijan ja hänen läheistensä kanssa. Ammtiliisessa koulutuksessa hyvänä apuna toimii myös nivelvaiheen tiedonsiirto, jolloin aiemmat opettajat ketovat kokemuksiaan ja hyviksi havaitsemiaan opetusmenetelmiä. Vaatimustason asettaminen sopivalle tasolle onnistumisen elämysten kannalta on tärkeää. Mieti opetus tarkkaan ettei tule liian monta ohjetta kerralla, pidempi ohjeistus kirjallisena, mutta erittäin selkeästi. Pilko kokonaisuudet osiin, anna positiivista palautetta.

Kehityksen viivästyminen

Tällä tarkoitetaan eri asteisia pysyviä henkilöllä syntymästä lähtien ilmenneitä tekijöitä jotka tuottavat oppimiseen ongelmia. Selkeys ja konkreettisuus sekä ohjeiden ymmärtämisen varmistaminen ja selkeä palaute suorituksesta korostuvat. Käyttäydy johdonmukaisesti.

Lukivaikeudet

Opiskelijaa voidaan tukea esimerkiksi vähentämällä kirjallisen materiaalin määrää, toteuttamalla kokeet ja testit työnäytteenä tai suullisesti. Suunnittelemalla opetus monipuolisesti eri menetelmiä ja apuvälineitä hyödyntäen. Anna ohjeet selkeästi rauhallisessa ympäristössä, anna oppijalle aikaa ja rauhaa suoritukseen. 

Allu

Kuinka opiskelijan vahvuuksia ja tuen tarpeita tunnistetaan oppilaitoksissa?

Oppiminen rakentuu ihmisen vahvuuksille. Nuorella saattaa olla vääristynyt minäkuva eikä hän tunnista vahvuuksiaan. Ohjaaja on suhteessa nuoreen auktoriteettisessa asemassa, jossa on valtavat mahdollisuudet aikaansaada tervettä itsetunnon ja itsetuntemuksen kehitystä nuoressa hänen matkallaan kohti sitä aikuisuutta, jonka nuori haluaa valita ja kohti hyvää tulevaisuutta. 

Vahvuuksia ja tuen tarvetta tunnistetaan testaamalla oppijan oppimista ja osaamista, mikä on paras tapa oppia? Miten voisin tukea oppimistaidoissa? Tuen tarve ilmenee monin eri tavoin. Syytä tukitoimien kartoittamiselle ja aloittamiselle ja nuoren toimintaan puuttumiselle ovat mm. syrjäänvetäytyminen, poissaolot, aggressiivinen käytös, alakuloisuus, kiusaaminen, päihteiden käyttö, opintojen viivästyminen ja muut huolta aiheuttavat syyt. 

Myös opiskelijasta saatavat ennakkotiedot kuten oppimäärien yksilöllistäminen ja niiden ajanmukaisuus ja paikkansapitävyys on tarkistettava. Tärkeää on nopea tuen tarpeeseen reagoiminen. Vahvuudet tunnistamalla ja tiedostamalla päästään vaikeuksista yli, oppija ymmärtää ettei kannata jäädä piehtaroimaan siihen mitä ei osaa, vaan keskittyä osaamiseensa. 

Opiskelijaa tuetaan vahvuuksien kautta, kannustamalla ja ohjaamalla oikealla hetkellä. Vahvuuksia tunnistetaan käyttämällä erilaisia opetusmenetelmiä monipuolisesti, antamalla oppijalle valinnan vapautta tehtävien suorittamisessa mahdollisuuksien mukaan. Esimerkiksi integroimalla opetettavia aiheita toisiinsa saadaan oppijan vahvuudet käyttöön. 

Allu