Opettajan työ on valmennusta - Marko Heinonen

Tulevaisuudessa opettajan työ on muuttumassa enemmän valmennustyyliseksi, jossa eri osa-alueita koetetaan kehittää yhdessä opiskelijan kanssa. Kuinka opetus ja oppimisen ohjaus toteutetaan?  Se muotoutuu käytössä olevien opetusmahdollisuuksien mukaan. Tiedon suoraa siirtämistä koetetaan muuttaa oivaltamisen muotoiseksi, jossa opiskelijan itsearvioinnilla on merkittävä rooli.

Tulevaisuudessa on myös otettava huomioon opiskelijoiden aloilta toisille siirtyminen, joka parhaimmillaan tuo jokaiselle alalle uusia kokemustaustoja. Uusien näkökulmien hyödyntäminen sekä tunnistaminen ovat erityisen tärkeää alan kehityksen kannalta. 

Uusia mahdollisuuksia oppimisen ohjaamiseen antaa Stadin avoin ammattiopisto, joka järjestää ammatillisia opintoja helsinkiläisille 16–29 vuotiaille ammatin etsijälle tai vaihtaville. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden kehittää yksilöllisiä opintopolkuja. Opintoja voi sitä kautta suorittaa kaikille Stadin ammattiosaston linjoille, ja sen tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä sekä mahdollistaa opintojen nopeampi suorittaminen.

Lähteet: http://www.hel.fi/hki/ammatillinen/fi/Avoin+ammattiopisto

Paavola, Hakkarainen & Seitamaa-Hakkarainen 2006. Ammatillisen opettajan käsikirja 

Yksilöllinen ohjaus - Kimmo Lindgren

Rakentavien alojen pienryhmän opettajana olen huomannut yksilöllisten ohjelmien suuren merkityksen. Opetussuunnitelmaan kirjataan vain keskeiset tavoitteet ja ideat, jotka mahdollistavat koulutusvaiheen kokonaisosaamisen, mutta toteutus muotoutuu kunkin opiskelijan tilanteen mukaan. Hyvän oppimisen ja osaamisen kriteerit ovat seuraavat: oppiminen on oppijan aktiivinen tiedon konstruointiprosessi; oppija valikoi ja tulkitsee informaatiota aikaisemman oppimansa ja odotustensa pohjalta; ymmärtäminen ja ajattelu ovat aina keskeisiä oppimisessa; tavoitteena on, että oppijalle syntyy omiksi ja tärkeiksi koettuja ongelmia, jotka ovat koulutuksen kannalta relevantteja. Oppiminen on aina konteksti- ja tilannesidonnaista; ihminen oppii jatkuvasti, myös koulutustilanteiden ulkopuolella.

Hyvän opettajuuden edellytys on taito luoda oppimisympäristöjä, jotka herättävät oppijassa kysymyksiä ja auttavat häntä konstruoimaan vastauksia ymmärtäen, mihin ollaan pyrkimässä. Oleellista opettajan toiminnassa on sekä opiskeltavan asian kannalta tärkeiden kysymysten virittäminen että opiskelijoiden ajattelu- ja ymmärtämisvalmiuksien harjaannuttaminen antamalla heille monipuolisia mahdollisuuksia saada palautetta toiminnastaan. Koulutuksen keskiöön nousee oppimaan oppimisen valmiuksien oppiminen. Näitä hyvän oppimisen ja osaamisen sekä opettajuuden kriteereitä olen pyrkinyt toteuttamaan omassa toiminnassani.

Lähteet:
 http://share.hamk.fi/aokk/~shelakorpi/ammattipeda/ammattipeda/ammattipeda9.htm https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/18253/URN_NBN_fi_jyu-2007666.pdf?sequence=1

Opiskelijan ohjaus ja erityinen tuki - kysymykset ja vastaukset

Tästä linkistä löytyy PM14 Espoon ryhmän kysymykset 

ja PM13 Ospe-ryhmän vastaukset.

Oppimisen ohjaaminen ja arviointi - kysymykset ja vastaukset

Tästä linkistä löytyy PM14 Espoon ryhmän kysymykset 

ja PM13 Ospe-ryhmän vastaukset.

Oppimisen ohjaaminen - PM13 vastuuryhmän yhteenveto

Katso tästä linkistä!

Kumuloituva ryhmä

Ihminen on oppinut kävelemään kahdella jalalla, hän on oppinut puhumaan ja olemaan sosiaalinen, hän keksi pyörän jne. Me haluamme oppia jos meille annetaan siihen mahdollisuus. Mielestäni edellinen on hyvä lähtökohta oppimisen ohjaamiseen.

Oppimisen ohjaamisen tarkoitus on saattaa yksilöt ja ryhmä sellaiseen tilanteeseen, että oppiminen yksilönä ja oppiminen ryhmässä on mahdollista. Tähän tarvitaan kykyä tunnistaa erilaiset ihmiset, osata yhdistää erilaisia ihmisten ominaisuuksia ja persoonia toimivaksi ja itse ajatteleviksi yksilöiksi, jotka osaavat hyödyntää toistensa osaamista ja vahvuuksia, sekä saadakseen kokonaisvaltaista oppimista yksilönä ja ryhmänä.

Kumuloituva ryhmä

Ensin luodaan kiinnostus aiheeseen, viritetään oppijat oppimaan aihetta, sitten annetaan heille aihe/ tehtävä, sekä aikaa ja sopiva ympäristö oppia. Alussa asiaa oppivat parit, sitten neljän hengen ryhmässä jne. ja loppujen lopuksi koko ryhmässä. Puhutaan kumuloituvasta oppimisesta. Tällaisessa menetelmässä oppimisen prosessi kohdistuu yksilöstä ryhmään ja ryhmästä kaikkien oppimiseen.

Kun tiedon kumuloituminen on valmis, voidaan puhua syväoppimisesta, jossa opiskelija on itse oivaltanut ja oppinut. Kumuloitumisessa opettajan rooli on olla ohjaajana, tilanteen tasalla olevana, suunnan näyttäjänä, innostajana, kannustajana.

Kun itse tekee, oppii ja oivaltaa samaan aikaa ja sitä syvempää oppiminen on. Mitä paremmin, liian vähäisiksi jäävät lähiopetuspäivät käytetään hyväksi / suunnitellaan, sitä paremmin oppijat oppivat. Lähipäivän suunnitteluun ja menetelmiin kannattaa panostaa! Lopullinen oppiminen tulee vasta kuukausien tai vuosien kuluessa.

Oppimista voi ja kannattaakin testata. Se on kuin opitun kertaamista, mikä taas antaa opettajalle tiedon oppimisen tasosta.

Linkki: https://www.innokyla.fi/web/malli116520

Matti Keinonen