maanantai 24. marraskuuta 2014

Oppimisen ohjaaminen - Jukka Korpela

HOPS - Henkilökohtainen opintosuunnitelma

Hopseja tehdessä, olen miettinyt kuinka saisin opiskelijat ajattelemaan ennakkoon siihen tulevia asioita. Onhan meillä opinto-oppaita joissa kerrotan muutamalla rivillä asiasta, opiskelijoille tulee niin paljon uusia asioita heti aloituspäivistä lähtien, että ovat jo unohtaneet mitä opinto-ohjaaja on heille kertonut, keskustellessani heidän kanssaan ennen Hops keskustelun alkua he kertovat kyllä kuulleensa asiasta mutta mitään ennakko ajattelua ei ole tapahtunut. Kokosin tähän pikaoppaan jossa kerrotaan opiskelijalle Hopsiin liittyviä asioita ja muutamia kysymyksiä joita hänen olisi hyvä miettiä ennen keskusteluun tuloa.  

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) tarkoituksena on hahmottaa koulutukseen käytettävää aikaa, sekä selkiyttää oman opiskelun lähtökohtia ja päämääriä. Opiskelijan elämään sisältyvä työ, opiskelu, perhe ja vapaa-aika ja ne liittyvät kiinteästi yhteen, jolloin opiskelun sulauttaminen osaksi muuta arkielämää edellyttää suunnittelua. Sinun kannattaa laatia itsellesi HOPS korostamaan omaa yksilöllistä oppimis- ja opiskeluprosessiasi. HOPS auttaa tunnistamaan ja hyväksymään erilaisia oppimistarpeita ja mahdollisuuksia, jotka liittyvät itseesi oppijana, ammatilliseen kehittymiseesi tai elämänhallintaasi. Se on tarkoitettu  opintojen suunnittelun ja seuraamisen väline, joka saa sinut huomaamaan paremmin opiskelun ja varmistaa että ymmärrät opintojen tärkeyden sinulle.

Hopsin tekemisen voit aloittaa miettimällä ennakkoon mitä haluat opiskella ja millaisia tavoitteita sinulla on, Hops pyritään laatimaan heti opintojen alkuvaiheessa yhdessä vastuuopettajan kanssa.
Ensimmäinen versio Hopsista voi olla hyvin alustava suunnitelma. Tärkeintä on miettiä opintojen alussa omia tavoitteita ja odotuksia. Tarkoituksena on palata ja miettiä uudelleen suunnitelmaasi esimerkiksi puolen vuoden välein, jolloin teet tarkennuksia, täsmennyksiä ja lisäyksiä. Hops saa ja sen pitääkin olla joustava.

Kysymyksiä opiskeluun
Aluksi voisit miettiä mikä sai sinut tulemaan juuri tähän koulutukseen ja minkä takia?
Pitäisi myös miettiä onko minulla motivaatiota viedä koulutus loppuun, ja mitkä koulutukselle asetetut tavoitteet sopivat yhteen sinun omien tavoitteittesi kanssa?
Miten työ, opiskelu, perhe ja vapaa-aika rytmittävät elämääni?
Mitkä ovat resurssini ja ajankäyttömahdollisuuteni opintoihin?
Tärkeää on myös miettiä mitkä ovat oman ammattialan tulevaisuuden näkymät ja mitä haasteita nämä asettavat minulle?
Täytyy myös tiedostaa oman osaamisen kehittämisen kannalta välttämättömiä ja tarpeellisia tietoja, taitoja ja miten oma koulutus-, työ- ja elämänkokemukseni vaikuttavat oppimiseen?
Hyvä olisi jos olisit miettinyt ennakkoon minkälainen opiskelutapa sinulle sopii ja oletko valmis sitoutumaan opiskelusuunnitelmaan?
Myös mitä toiveita minulla on ohjauksesta, opettajan/ohjaajan roolista, ryhmätyötilanteista jne?
mieti myös kuinka aion arvioida omaa oppimista ja mitkä ovat vahvuuteni opiskelijana? Entä onko minulla mielestäni joitakin kehittymisalueita?

Muista että Hops tehdään itselle oman opiskelun tueksi ja apuvälineeksi, sillä kirjatessasi asioita ylös, ne selkiytyvät ja muotoutuvat kokonaisuudeksi.
Jos näillä kysymyksillä evästäisimme opiskelijoitamme, ennen hops keskusteluja saisimme hieman helpomman tehtävän uudelleen ja uudelleen eteemme.

Lähteet:

http://www02.oph.fi/asiakkaat/seminaarit/laurila_190309.pdf

perjantai 14. marraskuuta 2014

Oppimisen ohjaaminen - Heli Halonen

                                                            

  
DRAAMAKASVATUS TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINNON OPETUKSESSA


Turvallisuusalan ammattiin kuuluu olennaisena osana kyky tomia erilaisten ihmisten kanssa hyvin monenlaisissa, yllättävissä ja uhkaavissakin, tilanteissa. Näiden tilanteiden harjoittelemiseen on oppilaitosympäristössä harmillisen vähän aitoja mahdollisuuksia.
Turvallisuusalan koulutuksissa käytetäänkin hyvin paljon harjoitteita, joissa opiskelijat asettuvat tulevien työtehtävien mukaisiin erilaisiin rooleihin ja toimivat niissä kuvitteellisen tilanteen edellyttämällä tavalla.

En ole itse turvallisuusalan opettajana kuitenkaan koskaan kuullut käytettävän näissä yhteyksissä ilmaisua draamakasvatus. Kuten en ole kuullut sitä käytettävän myöskään niissä rooleihin asettumista hyödyntävissä turvallisuusalan koulutuksissa, joissa olen itse ollut opiskelijana mukana. Uskon, että opettajan draamakasvatukseen perehtyminen ja sen erilaisten tekniikoiden opettelu toisi parempia oppimiskokemuksia näihin jo jollakin tavalla käytössä oleviin rooliharjoituksiin. Varsinkin nuorilla opiskelijoilla on usein haasteita uskaltaa osallistua harjoitukseen, jossa joutuu esiintymään. Järjestelmällisemmät toimintamallit näihin roolipeleihin toisivat opiskelijoille selkeämmiksi harjoituksen kulun ja tavoitteet sekä myös harjoituksen hyödyllisyyden arvioinnin.

Pedagogisessa draamassa oppiminen lähtee yksilön konkreettisesta, omakohtaisesta kokemuksesta draamaprosessissa. Tämä kokemus on siäistetty, ymmärretty ja se sisältää merkitysken tai tulkinnan ja täten tuottaa syvempää oppimista kuin vaikkapa aiheen luennointi. Draamassa opettaja ja osallituja hyväksyvät kuvitteellisen todellisuuden kehykseksi ydinteemalle, jota halutaan käsitellä. opettajan tehtävänä on rakentaa toiminta teatterilliseen muotoon siten, että voi syntyä pedagogista draamaa. Pedagogisessa draamassa oppiminen muistuttaa sekä ulkoisesti että sisäisesti paljon enemmän todellisia työ- ja työssäoppimsien tilanteita kuin muissa opetuksen muodoissa. Erityisesti tämä on kiintoisaa ihmistyön alalla, jonka työtilanteet ovat tosiasiassa välitöntä vuorovaikutusta hyvin käytännöllisissä tilanteissa. (Helander 2002, 9-11.)


Helander, J. 2002. Draamakasvatus – Onnistumisen pedagogiikkaa. Hämeen ammattikorkeakoulu: Hämeenlinna.


Oppimisen ohjaaminen - Pentti Sallinen


Elokuussa juuri ennen koulun alkua meillä oli veso-päivän aiheena yksilölliset opintopolut. Päivän tarkoituksena oli kertoa opiskelijan jatkossa valitsema oma opintopolun kulku koulutuksen eri vaiheissa. Polkuja olisi kuusi: hitaampaan tahtiin etenevät, erityisen tuen, kahden tutkinnon, yritysyhteistyönpolku, nopeapolku ja muut opintopolut kaikki eri vaihtoehtoehdot miten edetä opiskelussa yksilöllisesti.
Aikaisemmin opettajaopinnoissa meidän ryhmällä oli aiheena projektioppiminen ja sen sovellutukset. Oppimiseen liittyen aloin pohtia voisiko kyseinen oppimistapa soveltua yksilölliseen opintopolkuun eri vaiheissa opintoja.
Opettajan rooli korostuu oppimisen ohjaajana ja tavoitteiden selkeyttäjänä.
Myös opintojen seuranta yksilötasolla vaatii opettajalta kokonaisuuden hallintaa ja vuorovaikutustaitoja  kun keskustelu oppilaan kanssa etenee.
Se miten opettaja osaa käyttää erilaisia pedagogisia malleja vaikuttaa oppilaan motivoitumiseen opiskeluun ja tavoitteisiin.
Tietyin välein tapahtuvat välikeskustelut ongelmien ratkaisemiseksi voisi vahvistaa oppilaan omaa itsetuntoa sekä itseluottamusta opintopolulla edetessä.
Opettajan tehtävänä projektioppimisessa on luoda motivoiva ja kannustava oppimisympäristö. Jossa oppilaan oma ajattelu ja vastuun hallinta kehittyy.
Projektioppiminen soveltuu ongelmalähtöisen oppimiseen jossa opettajan rooli on enemmänkin vuorovaikutteinen. Opettaja on oppimisen organisoija ja tiedon välittäjänä oppilaalle.
Opettajien valmiuksia käyttää projektioppimista voivat vaihdella oppilaitoksittain. Se aiheuttaa projektioppimisen käytölle rajoituksia oppimismallina.
Uusien oppimisen mallien hallintaa ja oppilaan ohjaamisen malleja tulee harkita jatkossa. Niin että löytyisi toimivat toimintamallit oppimisen tueksi tulevaisuudessa.
Lähde Eteläpelto,A & Rasku- Puttonen,H 1999.Projetioppimisen haasteet ja mahdollisuudet.


lauantai 8. marraskuuta 2014

OPPIMISEN OJHAAMINEN -opintopiirin loppukiteytys jaksosta videon muodossa...

 

....vihdoinkin lopullisessa kuosissaan :)

https://onedrive.live.com/?cid=34A9FDECC3870206&id=34A9FDECC3870206!26310&v=3

8. oppimiskysymys oli MILLAISENA NÄET /KOET OPETTAJAN TYÖN EETTISET ARVOT JA PERIAATTEET?

 

11.2.2014 lähipäivänä kokoonnuttiin Luksiassa Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuksessa Nummelassa.

 

Opintopari Heli ja Helenan esityksen tukena oli PowerPoint diat: Arvot / Etiikka / Moraali.


Pari avasi käsitteitä etiikka ja moraali. Etiikka ja moraali käsitetään yleensä yhdessä. Etiikka on kokonaisvaltainen ajattelutapa, jonka pohjalta suhtaudutaan moraalisiin kysymyksiin.

Pohdittiin mitä tarkoitetaan ajatuksella, että jokin on arvo /hyvä asia?
  • mitä yksilö arvostaa ja kunnioittaa, elämän arvostaminen
  • yhteisön /organisaation arvot yhdessä hyväksyttyjä asioita
  • asioita, joista uskaltaa olla eri mieltä ja puolustaa niitä
  • asia joka tuottaa hyvää jollain lailla
  • oikeudenmukaisuus
  • asia joka tiedostamatta ohjaa valintoja
Arvon mukaisesti toimimiseen on kynnys, joka voi vaikuttaa niin ettei toimitakaan :(

http://www.iltalehti.fi/iltvuutiset/20140211036955297_v0.shtml

OPETTAJALLA TULEE OLLA ROHKEUTTA TOIMIA ARVOJENSA MUKAISESTI!


Millaisena opettaja kokee arvomaailmansa nykypäivänä? Helenan kiva linkki.


Juteltiin seuraavaksi eri kulttuureista ja siitä, kun asettuu toisen asemaan niin osaa ehkä enemmän arvostaa toisen kulttuuria.
Pohdiskeltiin opettajan työn arvostusta nykypäivänä... "aikuiskoulutuksessa näkyy, mutta nuorisopuolella ei niinkään", "opettajan on itse ansaittava oma arvostuksensa", "opiskelijan kotiväen suhtautuminen vaikuttaa paljon", "suomalaisessa yhteiskunnassa opettajan työtä arvostetaan yleisesti", "suomalaisen opettajan ammattitaitoon luotetaan".

Nykyopettajalta vaaditaan paljon!
  • itsenäinen pedagogi
  • oppijoissa ja työyhteisössä on paljon haasteita

Heli totesi  lopuksi vielä että OPETTAJAN AMMATTI ON HIENO AMMATTI !!!

http://www.youtube.com/watch?v=OukizIivVqA
                                         Linkki: Marko Kämäräinen "Homo on ope"

OPISKELIJAN ERITYINEN TUKI JA OHJAUS -Luksia

 

11.2.2014 lähipäivänä kokoonnuttiin LUKSIA:ssa Länsi-Uudenmaan aiukuisopistossa Nummelassa.

  

Opintopiirimme Luksian porukka järjesti hienon vierailupäivän oppilaitokseen.

Alkuun Luksian kehityspäällikkö Anders Starck kertoi oppilaitoksen koulutusaloista, toiminta-ajatuksesta, visioista ja arvoista (asiakaskeskeisyys, ammattitaitoisuus, avoimuus).

Opiskeluvalmentaja Tiina Parviainen kertoi opiskelijoiden ohjaustavoista Luksian aikuiskoulutuksessa. Luksiassa kouluttaja ottaa yhteyttä opiskeluvalmentajaan, jos opiskelijalla alkaa ilmetä vaikeuksia (poissaolot, tekemättömät tehtävät...)
Tehdään mahdollisesti erilaisia testejä opiskelijalle joiden pohjalta oppilaitos tekee lausunnon (erityisen tuen päätös). Kouluttaja voi antaa sopivia menetelmiä opiskelun tueksi.
Luksiassa on saatavilla erilaisia valmennuspaketteja opiskelijoille mm opiskelutekniikoista ja  työnhakutaidoista.


  • keskusteltiin erilaisista testeistä ja kokeiltiinkin joitakin (Niilo Mäki -instituutin)
  • Helsingin Seudun Erilaiset Oppijat -testit ovat suuntaa antavia nopeahkoja testejä joiden perusteella voi suositella varsinaisten testien tekemistä
  • "testejä tehdään, jotta opiskelijat saavat tietoa omasta osaamisestaan"
  • "laki ei suoraan velvoita erityiseen tukeen aikuiskoulutuksessa"
Opettajan tulisi käyttää laajaa kirjoa erilaisia menetelmiä, jotta erilaiset oppijat oppivat. Opettaja ei saisi siirtää omaa opiskelijataustaansa opetustyöhön.
Taitava kouluttaja ohjaa automaattisesti eri menetelmillä ja mukauttaen!
  • "mitä enemmän yhteistoiminnallista opetusta käytetään -sitä enemmän opiskelijat osaavat toimia sosiaalisesti ja yhdessä"

                                          Opiskeluvalmentaja Tiina Parviainen



Kahvittelemassa käytiin opiskelijoiden ylläpitämässä kahvilassa, jonka jälkeen erityisopetuksesta tuli hiukan juttelemaan vielä Luksian erityisopetuksesta vastaava Mirja Usenius assistenttinaan Sari Koski.

Erityisopetuksen toimenpiteitä ovat lähtötilanteen kartoitus (ennakkotietojen kerääminen tulevista opiskelijoista), opintojen suunnitelman teko ja seuranta.

Erityisopetuksen keskeiset periaatteet:

  • opiskelijalähtöisyys, tarvelähtöisyys
  • elämänkaariperiaate
  • kuntoutus: auttaa opiskelijaa osallistumaan oman elämänsä suunnitteluun
  • perhe on voimavara!
 Opetusmenetelmiä ja -järjestelyjä Luksiassa:
  • kaksi opettajaa -käytetään paljon
  • työhön integroitu teoria
  • ATTO -aineet
  • tekemällä oppiminen
"Heti opintojen alussa kun opiskelija tulee ensimmäistä kertaa -on tärkeää että hän onnistuu jossain ja saa jostakin positiivista hyvää palautetta!"

                                          Mirja Usenius



OPISKELIJAN ERITYINEN TUKI JA OHJAUS - HAMK

 

10.2.2014 lähipäivänä kokoonnuttiin HAMK :ssa Hämeenlinnassa.

  

Alkuperäinen luennoitsijavieraamme Anu Raudasoja HAMK:sta oli estynyt ja hänene sijastaan erityisopetusasiaa meille tuli avaamaan Liisa Rentola.


Ennakkotehtäväksi olimme saaneet tutustua Anun verkkomateriaaliin "erilaisille oppijoille erilaista opetusta" jonka pohjalta teimme päivän aluksi lähtötasokartoituksen. Tämä oli hyvin perinteinen paperille vastattava yhdeksän kysymyksen yksilötentti :) Vastaukset purettiin keskustelemalla ja vieruskaveri "tarkasti" tentin.

Pari kiteyttävää otetta Liisan puheesta:
"Erityisessä ohjauksessa ja tuessa on kyse siitä, että erilaiset oppijat pääsevät yhteiseen tavoitteeseen -mahdollisesti eri tavoilla"

"Kokonaisvaltainen ohjaus ja tuki kattaa kasvun ja kehityksen tuen, opiskelun ja oppimisen ohjauksen tuen sekä ammatillisen suuntautumisen ohjauksen ja tuen"

"HOPS ja opintojen suunnittelu vähentää opintojen keskeytyksiä"


  • paljon keskusteltiin HOPS-aiheesta, eri käytänteistä eri aloilla
  • palautteen antamisen tärkeydestä puhuttiin myös -PALAUTE MOTIVOI OPISKELIJAA
  • HOJKS ja erilaiset opiskelijoiden tukimuodot olivat myös aiheena......opetusjärjestelyt, opiskelijahuolto, tukiopetus, apuopettajat, opintojen järjestelytoimet eri tahtiin eteneville oppijoille
    • Liisa korosti että HOJKS -ssa pitää olla hyvin perusteltuna syyt, minkä takia opetus annetaan erityisopetuksena
    • salassapitovelvollisuudesta käytiin keskustelua
  • TOKKA kortit voi ottaa avuksi, niissä on selvitetty erityistä tukea tarvitsevien luonnetta ja opettajan toimia
  • usein hyvä keino on toiminnallinen oppiminen -laajennettu työssäoppiminen..ei paikallaan istumista tai luentoja

                                          Markku toiminnallisen oppimisen maailmassa.

Linkki Liisan 2erityinen tuki ja ohjaus" -materiaaliin.

7. oppimiskysymys oli MILLAISENA NÄET /KOET OPETTAJAN TYÖN EETTISET ARVOT JA PERIAATTEET?

 

10.2.2014 lähipäivänä kokoonnuttiin HAMK :ssa Hämeenlinnassa.

 

Leena ja Markku avasivat aihettaan pallonheitto -aktiviteetilla jonka tukena oli PowerPoint esitys.


Tilaa jaettiin "oikeaan ja väärään" puoliskoon lattialle asetellulla köydellä. PP-esityksessä näytettiin case -väittämiä ja me opeopiskelijat valittiin joko väärä tai oikea kanta asettumalla jommalle kummalle puolelle köyttä.
Puheenvuorot jaettiin palloa heittämällä. Puheenvuorojen aikana sai muuttaa kantaansa liikkumalla köyteen nähden -aika paljon liikehdintää olikin.

Tällä menetelmällä sai paljon erilaisia näkökulmia asioihin ja koettiin erittäin hyväksi tavaksi purkaa opintojakson aika vaikeaakin aihetta, joka koskee mielipiteitä ja asenteita.



sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Oppimisen ohjaaminen - Tomi-Pekka Liias


 Oppimisen ohjaamista voisin lähestyä AVEKKI-koulutuksen kautta. AVEKKI-koulutus on suunniteltu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja sen tarkoitus on perehdyttää opiskelija uhkatilanteen ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Tämän lisäksi harjoitellaan niitä tilanteita, joissa työntekijä joutuu kohtaamaan väkivaltaa. Käytännössä tämä tarkoittaa iskujen torjuntoja, irroittautumisia ja karkuun pääsemistä.

Haasteena on harjoitella erilaisia liikkeitä lyhyessä ajassa, niin että ne jäävät ainakin jollain tavalla mieleen. Käytännössähän harjoitteet ovat vain hyvin lyhyt perehdytys ja ikään kuin maistiaisen antamisen kyseiseen toimintatapamalliin. AVEKKI-koulutuksessa iso osa on eettisillä arvoilla ja hoidollisilla periaatteilla. Näkisin että tämä eettinen kasvu ja arvopohjan rakentaminen on hyvin olennainen osa oppimisprosessia. Käymme läpi käytännön tilanteita jotka nousevat opiskelijoiden omasta kokemusmaailmasta. Opiskelijat tuovat oman osaamisensa ja ammattitaitonsa ja tietysti myös ne haasteet, joita yhdessä käsitellään ja pohditaan.

Opettaja pyrkii nostamaan siis käytännön haastavia tilanteita yhteiseen käsittelyyn ja prosessointiin. Jokainen opiskelija tuo oman ammattitaitonsa ja kokemusmaailmansa opetustilanteeseen ja yhdessä pyritään löytämään ratkaisuja haastaviin tilanteisiin. Tämä koetaan yleensä mielekkäänä. Kuitenkin opiskelijoilla on vuosien työkokemus, josta varmasti löytyy erilaisia ratkaisumalleja ja runsaasti erilaisia teemoja pohdittavaksi. Esimerkkinä voisi sanoa vaikka hälytyslaitteiden käyttö. Näistä on erilaisia kokemuksia jo siihenkin liittyen että mihin hälytyslaite hälyttää. Toinen iso teema, joka nousee esiin on tiedottaminen eli käytännössä esimerkiksi turvallisuusasiakirjojen saatavuus ja perehdyttäminen turvallisuusasioihin. Monesti eri työyhteisöistä tulevat opiskelijat löytävät ihan uusia ratkaisumalleja oman työyhteisön ongelmiin.


Toinen näkökulma oppimisen ohjaamiseen on dialogisuus tai kuten terapeuttisessa maailmassa kutsutaan, motivoiva viitekehys. Tämä tarkoittaa opiskelijan kohtaamista tasavertaisena ja myös ehkä voisi jopa sanoa oppimiskumppanina. Yhdessä opiskelijan kanssa muodostetaan yhteinen todellisuus niin, että opiskelija kokee tulevansa kuulluksi ja ymmärretyksi. Terapiamaailmassa puhutaan terapeuttisesta allianssista.

Opettaja voi olla opiskelijan kanssa yhdessä kulkija, motivaattori ja sparraaja. Yhdessä opiskelijan kanssa luodaan tavoitteet niin että myös opiskelija ne voi hyväksyä. Oppimisen ohjaaminen vaatii opettajalta hyviä vuorovaikutustaitoja ja tätä tietysti oletetusti edellytetään myös opiskelijalta. Mikäli opiskelijan tarkoitus on integroitua työelämään, olisi hänen pystyttävä asianmukaiseen vuorovaikutukseen työssään. Opiskelija perehtyy siihen mitä on hyvä viestintä, mistä laadukas viestintä muodostuu ja miten toimia vuorovaikutuksessa työelämässä.

Opettaja pyrkii tukemaan opiskelijan omaa kehittymistä niin että hän on tarvittaessa tukemassa opiskelijan tavoitteita. Opiskelija toimii itsenäisesti ja itseohjautuvasti tavoitetta kohden opettajan tukemana.

Viestintä ja vuorovaikutus on mukana edellämainitussa Avekissa, sosiaali- ja terveysalalla ja myös koulutussektorilla. Työelämässä tarvitaan yhä enemmän ja parempia vuorovaikutustaitoja ja myös koulutuksessa on otettava tämä huomioon.



Oppimisen ohjaaminen - Hannele Sarén

Oppimisen ohjaaminen on opettajan työn keskeinen osa. Opettaja ei enää ole tietoa oppijoiden päähän kaatava henkilö vaan oppijan oppimista ohjaava ja tukeva henkilö. Tämä vaatii opettajalta enemmän, myös omien tietojen ja taitojen jatkuva päivittäminen kuuluu opettajan ammattitaitoon. Oppijat osaavat käyttää erilaisia oppimismetodeja ja apuvälineitä hyödykseen. Esimerkiksi tietokoneen ja hakukoneiden käyttö on varsinkin nuorille oppijoille jokapäiväistä toimintaa.

Oma oppilaitokseni Finnair Flight Academy on siinä mielessä erittäin etuoikeutettu, että meillä on mahdollisuus opetella uusia tapoja opettaa ja oppia. Toisaalta meidän oppijat ja oppimisympäristöt ovat haasteellisia. Meillä tarve oppimisen ohjaamiseen on lähinnä siksi, koska oppijat eivät välttämättä oman kulttuuritaustansa takia ole tottuneet opetusmetodeihin, mitä me Suomessa käytämme. Esimerkiksi aasialaisille ryhmätyöskentely oppitunnilla on vieras asia. Tiedon tuottaminen muiden oppilaiden käyttöön on outoa ja varsinkin toisten oppijoiden töiden arvioiminen on vierasta ja se koetaan loukkaavana.

Osaltaan samasta asiasta on kyse, kun oppijat arvioivat omaa tekemistään tai jos heiltä kysytään onko asiassa jotakin, mitä he eivät ymmärrä. Heille on vierasta sanoa tai näyttää osaamattomuutensa. Tämä vaatii opettajalta aktiivista seuraamista ja erilaisten opetusmetodien käyttämistä, jotta mahdollisimman moni kokoisi oppivansa. Mielestäni erilaisten opetusmetodien käyttö on oppimisen ohjaamista jo sinänsä.

Itse olen kokenut hyväksi käyttää kyselytekniikkaa mahdollisimman paljon. Näin saan oppijoista kuvan, mitä he ymmärtävät ja kuinka he osaavat soveltaa opittua tietoa. Näin saan myös opettajana tiedon, mikä asia vaatii vielä korostamista tai lisäkouluttamista.