Lukivaikeus, keskittymisen vaikeus vai mielenterveyden
ongelma?
”Joukko
levottomia ja pälättäviä opiskelijoita istuu edessäni riveittäin pulpeteissa
(tila on niin pieni, ettei muuhun ole mahdollisuutta 25 opiskelijan kanssa),
mutta henkisesti he ovat jossain muualla. Pari makoilee pää pulpetilla, yksi
laittelee hiuksiaan ja osa selailee puhelintaan. Meteli on korvia huumaava. Muutamia
valuu pikkuhiljaa tunnille melko väsyneen näköisenä. Aloitan tunnin
terhakkaasti, mutta melu yltyy ja yksi lähtee vessaan ja toinen juomaan. Mistä
on kyse? Laiskojako ovat vai elämänhallinta hukassa? Olisiko oppimisvaikeuksia?
Mistä tämänkin nyt sitten tietäisin? On pakko siis selvittää mitä
oppimisvaikeudet ovat ja miten opetettavat asiat saisi käytyä ylipäätään läpi.”
Miten
tunnistan lukivaikeudet, tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöt sekä
mielenterveyden ongelmat?
Lukivaikeudessa on kyse lukemisen ja
kirjoittamisen vaikeudesta, jolloin puhutaan dysleksiasta. Tällöin lukeminen
voi olla hidasta ja siinä tulee virheitä sekä luetun ymmärtämisessä voi olla
vaikeuksia. Kuunteleminekin voi olla vaikeaa tai kirjoittaessa kirjaimia
puuttuu, niitä on liikaa tai kirjainten paikat vaihtavat paikkaa.
(Lukihäiriö.fi, internet -sivut). Lukivaikeudesta saattaa seurata vaikeuksia
matematiikassa. Lisäksi seurauksena voi olla keskittymisen ja mielenterveyden
ongelmia.
ADHD on tarkkaavaisuus- ja
ylivilkkaushäiriö, joka ilmenee yliaktiivisuutena, tarkkaamattomuutena ja
impulsiivisena käytöksenä. Tällainen oppilas on rauhaton, puhuu paljon, ei
jaksa odottaa vuoroaan eikä keskittyä. Hän unohtelee ja kadottaa tavaroitaan,
ei saa tehtäviään suoritettua loppuun, tekee huolimattomuusvirheitä, hosuu,
myöhästelee eikä pidä lupauksiaan. Hän ei pysty itsenäiseen työskentelyyn,
suuttuu herkästi, haluaa kaiken heti ja ottaa kohtuuttomia riskejä. (Opetushallitus,
Esteetön amis, internet -sivut).
Mielenterveysongelmista kärsivä saattaa
olla kovaääninen, ei kuuntele tai noudata ohjeita, on altis houkutuksille,
pelottelee, uhoaa, suuttuu ja on vihainen. Toisaalta hän saattaa myös olla
hiljainen ja iloton, eristäytyä muista ja on epäluuloinen sekä tulkitsee
asioita väärin. Hän voi myös pyrkiä täydellisyyteen. (Jokinen ym. 2008).
Miten
ohjaan opiskelijaryhmääni, jossa kenties on oppimisvaikeuksia?
Vastaus on yksinkertainen: Ohjaan samalla
tavalla kuin kaikkia niitä opiskelijoita, joilla ei ole oppimisvaikeuksia. Järjestän
turvallisen ja oppimismyönteisen oppimisympäristön, asetan selkeät rajat ja
pelisäännöt, käytän monipuolisia oppimismenetelmiä, annan mahdollisuuden
osoittaa oppimista usealla eri tavalla, mahdollistan itselleni ja opiskelijoille
palautteen antoon mahdollisuuden sekä tuen opiskelijoiden jaksamista ja
voimavaroja. Mitä sitten käytännössä teen, että opittavat asiat saadaan käytyä
läpi, vaikka oppimisvaikeuksia saattaa olla?
Heti alkuun
käymme läpi mitkä ovat kurssin tavoitteet ja millä tavoin kurssin saa
suoritettua. Siksi teen selkeät kirjalliset ohjeet heti ensimmäiselle
oppitunnille. Käymme ne yhdessä läpi. Miten korvaat, jos olet ollut
oppitunneilta pois? Pelisäännöt ja rajat ovat kaikille selvät.
Luokkajärjestystä en voi muuttaa, mutta päätän siirtää levottomimmat eteen
niin, että pystyn pitämään heihin katsekontaktin koko ajan. Levottoman
opiskelijan molemmille puolille sijoitan rauhalliset opiskelijat, joiden
ajattelen rauhoittavan ylivilkkaita.
Olen valinnut
pedagogiikan, jossa opiskelijat hankkivat tietoa aiheista, joiden sisällöt
olemme yhdessä heidän kanssaan määritelleet. Opiskelijat saavat vaikuttaa
kurssin sisältöön ja tavoitteisiin, mikä takaa aiheiden kiinnostavuuden.
Keskustelemme yhdessä aiheista ja niiden tärkeydestä. Päätän pilkkoa opittavan
asian pieniin osiin ja teetän pareittain ja kolmen hengen ryhmissä tehtäviä
aiheisiin liittyen. Tehtäviin ohjeistukset laitan kirjallisesti esille ja
toistan ohjeet ääneen niin, että puhun suoraan heille, joiden on vaikea
keskittyä ohjeiden vastaan ottamiseen.
Pyrin kannustamaan tehtävien tekemiseen mahdollisimman paljon: ”Tämä on
tärkeää, koska…”
Tiedonhankintaa
tehdään pareittain kirjastossa ja netistä. Ohjaan jokaista paria tiedon
lähteille. Parit tuottavat esitykset muulle ryhmälle hankkimansa tiedon
pohjalta. Kirjoittamistyö ja esitykset laaditaan parityöskentelynä, jolloin
kenenkään ei tarvitse yksin työstää aihetta kirjalliseen muotoon. Suullisella
esityksellä on mahdollisuus täydentää kirjallista tuotosta, jolloin opettajana
saan käsityksen siitä, miten opiskelijat ovat aihepiirin sisäistäneet. Opitun
asian esille tuominen ei ole pelkästään kirjallisen tuotoksen varassa. Huomaan,
että useilla ryhmässäni on vahva suullinen ilmaisu, vaikka kirjalliset
tuotokset ovatkin melko suppeita.
Sitten
esitykset voivat alkaa. Opiskelukaverin tuotoksia kuunnellaan hiirenhiljaa.
Itselleni jää mahdollisuus täydentää esityksiä. Nyt minä saan opettajana antaa
rohkaisevaa palautetta henkilökohtaisesti jokaiselle. Olen myös järjestänyt
vertaispalautteeseen mahdollisuuden ja huomaan, että opiskelijat antavat
todella hyvää palautetta toisilleen, mikä taas lisää opiskelijoiden välistä
yhteenkuuluvuutta. Tämä puolestaan lisää turvallisuuden tunnetta ryhmässä.
Ryhmän jäsenet tukevat toinen toisiaan, mikä vahvistaa jokaisen opiskelijan
voimavaroja ja jaksamista.
Lähteet
ADHD-liiton internet sivut: http://www.adhd-liitto.fi/adhd-tietoa/tietoa-ammattilaisille/ohjeita-opettajille
Jokinen A., Rentola L., Eskola S. 2008.
Psyykkistä tukea tarvitsevan opiskelijan opetus ja ohjaus ammatillisessa
oppilaitoksessa. Opas opettajille ja opiskelijahuollon työntekijöille.
Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti