Tutkiva oppiva
- ajattelutapa,
ei pedagoginen menetelmä
Tutkivan oppimisen tavoitteena on
ymmärtäminen, ilmiöiden selittäminen. Siinä oppiminen tapahtuu
ongelmanratkaisujen kautta, omien ennakkokäsitysten tietoisena pohtimisena ja
käytännön yhdistämisenä teoriaan. Pohjana on arkitiedon kautta peilata opittavaa
teoriatietoon ja synnyttää uutta tietoa. Taustalla on ajatus siitä, että
aikaisemmin luodun tiedon ymmärtäminen on psykologisella tasolla olennaisesti
samanlainen prosessi kuin uuden tiedon luominen. Tutkivan oppimisen prosessissa
oppimisryhmä tai –yhteisö käyttää tieteellisille tutkimusryhmille tai
asiantuntijaorganisaatioille tyypillisiä tiedonrakentamisen käytäntöjä.
Oppiminen on ongelmanratkaisua, vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon
rakentamista. Tutkivan oppimisen ydin lähtee ajatuksesta, että ryhmä on
älykkäämpi kuin yksilöt yksin.
Tutkivassa oppimisessa tärkeää
on oppimista tukeva kontekstin luominen eli käsiteltävät asiat kytketään
merkityksellisiin ongelmiin tai tieteellisessä tutkimuksessa tieteenalan
keskeisiin periaatteisiin, oppimisyhteisön muodostumista tuetaan aktiivisesti
sekä oppimiselle suunnitellaan ja asetetaan yhteiset tavoitteet. Tutkivan
oppimisen mallissa teoria ei aukene ilman käytäntöä, mutta käytäntö ei uusiudu
ilman sitä tukevaa teoriaa. Tutkivaa oppimista voi kuvata prosessiksi tai
kehäksi, jossa tietyt prosessit seuraavat toisiaan ja ohjaavat kohti syvää
oppimista ja ennen kaikkea ilmiöiden ymmärtämistä.
Ongelmien asettamisella on
keskeinen rooli tutkivan oppimisen prosessissa. Ongelmat rakentuvat usein
luontevasti opiskelijoiden aikaisemman ja uuden tiedon välisestä ristiriidasta
tai haasteesta. Ongelmien asettelun kautta rakentuu yhdessä uutta, aihetta
syventävää tietoa. Tutkiva oppiminen kumpuaa ongelmasta, joka halutaan
ratkaista. Prosessissa pienempien ongelmien ja haasteiden kautta vastataan
asteittain suuriin ja vaikeisiin kysymyksiin ja luodaan yhdessä uutta tietoa
käsiteltävästä aiheesta tai asetetusta tutkimusongelmasta.
Keskeisiä käsitteitä: konteksti, ongelman asettaminen,
yhteisöllisyys, kriittinen arviointi, tiedonjakaminen, jaettu asiantuntijuus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti